Runoilija 359cdd0c9643ace760720c0aabf5bc5f

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 19.10.2006
Viimeksi paikalla: 2.9.2019 20:32

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Aamulla varhain



Runolintuni istuvi oksallaan.
Oli aamu ja hiljaa maa.
Oli aamussa taikaa, -sen tunnet kai-
puun lehtinen hiljaa havista sai,
vesi lainehti hiljaa, salaa.

Runolintuni ääntänsä selvittäen
vähän yritti laulaa, - se rukka.
Elokuiseen aamuun se kadottaen
oli äänensä, lintunen taivaallinen,
se surkea takkutukka.

Vaan suki se kunnolla sulkiaan
ja kohotti rintaa ja päätä.
Se ylväänä, turkkinsa pörhöllään
ja auringonsäteitä silmillään
uhmasi koleaa säätä.

Vaikka laulu ei heti soinnukkaan
se uskalsi laulaa silti.
Se lauloi päivääni toivoaan
ja toisia, joista voimaa saan.
    Olin turhista huolista irti!

 

Kommentit

Tämä teos on suojattu tekijänoikeuslain mukaan. Kaikki oikeudet pidätetään.
Mukava runo
Tämä teos on suojattu tekijänoikeuslain mukaan. Kaikki oikeudet pidätetään.
Hieno, hyvin riimitetty runo luomisen tuskasta ja riemusta.
Tämä teos on suojattu tekijänoikeuslain mukaan. Kaikki oikeudet pidätetään.
Aivan valtavan hieno runo. Linnut tosiaan uskaltavat visertää omalla äänellään.
Tämä teos on suojattu tekijänoikeuslain mukaan. Kaikki oikeudet pidätetään.
Aivan upea
 

Käyttäjän kaikki runot