Raastava Suru On Loputon Tanssi

Runoilija VivoPerLei

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 6.10.2006

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Lahja Elämältä

Koen todellisen vapauden olevan mielikuvitukseemme sukeltamisessa.
Se ei omaa viimeistä käyttöpäivää - eikä sen toiminalle voi määrittää verotusta.
Sille ei voi kukaan toinen ihminen asettaa ehtoja.
Sitä ei rajoita edes oma kehomme.
Pikemminkin päinvastoin: liikuntarajoitteinenkin voi mielikuvissaan kirmata laitumella varsanlailla.
Vapautuneella mielikuvituksella on myös mahdollisuus toimia sisäisenä parantajanamme.
Mielikuvitus on voimavara, mikä ei kulu, vaan voimistuu käytettäessä.
Muita rajoitteita ei ole - kuin mitä itse asetamme.
Mielikuvitus on elämältä lahja, meille jokaiselle, niin halutessamme.
;D

 

Riutunut sydämeni
kuoli
hitaan kuoleman.

Siivu siivulta
hän veisti
rakastavan sydämeni
tunteet.

Viipale kerrallaan
heittäen häikäilemättä
olkansa yli.

Nyt muistutan
kelopuuta
seisten juurtuneena
pakoilleen.

Elottomana.

Elän ajassa, missä
ei ole jäljellä mitään.

Ei rakkautta.
Ei intohimoa.
Ei toiveita.

Vain tuskan tulisilla kekäleillä poltettu
elin, mikä oli joskus sydän.

Raastava suru on loputon tanssi,
mikä ei pääty koskaan.

Selite: 
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot