Olin jääprinsessa
unelmat kristallista
unelmat rakkaudesta
Kerran jään sai sulamaan
mun sydäntä kosketti
hän joka niin rumasti
sen sirpaleiksi paiskasi
En osannut koota
kristalliunelmaa kappaleista
luottamuksen sirpaleista
En uskonut etsiväni auttajaa
mutta oikeasti tein niin
ja tielle osui vain heitä
jotka talloivat lisää sirpaleisiin
Kun olin unohtanut toivon
ja päättänyt jäättyä jälleen
näin rappusilla hahmon
joka varasti mun katseen
Olit erilainen ja mä epäluuloinen
en luottanut lainkaan
ja tahdoin eroon susta nopeaan
mut hiljaa jotenkin viikossa vaan
sait luottamuksen palaamaan
Sä paransit mut ja autoit kokoamaan sirpaleet
ja jos sä joskus pois meet
mä en kadu mitään
koska sä et koskaan olis ilkeä
mulle etkä kellekään
Silti joskus itken pelosta
et hävitän tän tunteen josta
niin paljon voimaa saan
sun äänen mun päivissä
mikä saa mut nauramaan
Enkä jaksa odottaa
et nähdään kolmen viikon päästä
asut niin kaukana
mut sä oot päässy läpi jäästä
ja oot lähempänä kuin kukaan
ja otat mut sun uniin mukaan
ja kirjoitan sulle iltaisin
sä oot mun helmi timanttisin.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunista.
Surua ja toivoa.Hyvin kirjoitetut sanat.