Ei yhtäläisyyttä

Ei yhtään tyhjää paikka. Ei mahdu enää.
Albumissa ei enään paikkoja. Ne olivat täytyneet kuva kuvalta.
Jokainen niistä on erinlainen, ainutlaatuinen.
Jokainen niistä on luoneet omat hetket.

Kohta 20 vuotta, kuvia kertynyt ja jokainen hetki luotu.
Jokainen erinlainen, mutta yksi asia samana pitää.
Omia kasvojani joudun aina näkemmään.
Vaikka nauru hymystä löytyy. Jotain silmistä silti puuttuu.

Etsin, etsin sitä silmilläni. Katselen kuvia omilla silmilläni. Mitään en nää. Mikä voisi silmien puutteen poistaa. Ei ylhäällä. Ei alhaalla. Takanani?
Otan itseni pois..Ei mitään. nyt sinne jäi vain tyhjyys.
Se kertoo minulle mitä puuttuu.

Kuvat... erinlaiset. Ainoa sama. Minä. Kohta 20 vuoteen mikään ei ole muuttunut.
Jos vain saisin kuviin vielä toisen yhtäläisyyden.