Jäiset kiteet
minussa
sikin sokin.
Ja siltikin,
hereillä
tai unessa,
aamussa
valkeassa
olen elossa.
Selite:
Poetry ispired by the beauty of the countryside.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Jäiset kiteet
minussa
sikin sokin.
Ja siltikin,
hereillä
tai unessa,
aamussa
valkeassa
olen elossa.
Runoilija | Runon nimi | Luontipäivä | Kommentteja | Kategoria |
---|---|---|---|---|
Kuulintu | Leaf rain | 7.9.2013 | 1 | Runo |
Kuulintu | Monologinen eksistenssi | 24.8.2013 | 11 | Runo |
Kuulintu | Kylmiin väreisiin | 18.8.2013 | 6 | Runo |
Kuulintu | Ajatuspölyä | 17.8.2013 | 1 | Runo |
Kuulintu | Eetteri | 14.8.2013 | 1 | Runo |
Kuulintu | Värähtelevät ympyrät | 8.2.2013 | 0 | Runo |
Kuulintu | Kuura | 16.10.2012 | 2 | Runo |
Kuulintu | 04:46 a.m. | 8.9.2012 | 4 | Runo |
Kuulintu | Teoria kipupisteen ylittämisestä | 18.8.2012 | 5 | Runo |
Kuulintu | Sateen kolminaisuus (nousu, virtaus, lasku) | 15.3.2012 | 12 | Runo |
Kommentit
Miten sattuikin, että sain lukea taidokkaan runosi juuri talven ensimmäisellä hetkellä, kun maa oli aamulla valkeassa kuurassa ja ensilunta on sittemmin leijaillut. Olen lumoutunut, innoissani uuden, kauniin vuodenajan kynnyksellä. Hereillä tai unessa, näin tunnen, tässä hetkessä on sitä jotain. Näihin mietteisiin siis runosi sai. :)
Kaunista