Aamuyön valkeneva taivas, johon tähdet hiljalleen piiloutuvat, levittäytyy usvaisen niityn ylle. Puhallan huurua rauhalliseen, kuulaaseen syysaamuun. Vain rauha ja hiljaisuus ympärilläni henkäilee, kastehelmien kimaltaessa nousevan auringon valosta. Suljen silmäni. Huokaan. Ja jatkan matkaani.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Kuulintu | Leaf rain | 7.9.2013 | 1 | Runo |
| Kuulintu | Monologinen eksistenssi | 24.8.2013 | 11 | Runo |
| Kuulintu | Kylmiin väreisiin | 18.8.2013 | 6 | Runo |
| Kuulintu | Ajatuspölyä | 17.8.2013 | 1 | Runo |
| Kuulintu | Eetteri | 14.8.2013 | 1 | Runo |
| Kuulintu | Värähtelevät ympyrät | 8.2.2013 | 0 | Runo |
| Kuulintu | Kuura | 16.10.2012 | 2 | Runo |
| Kuulintu | 04:46 a.m. | 8.9.2012 | 4 | Runo |
| Kuulintu | Teoria kipupisteen ylittämisestä | 18.8.2012 | 5 | Runo |
| Kuulintu | Sateen kolminaisuus (nousu, virtaus, lasku) | 15.3.2012 | 12 | Runo |
Kommentit
Kaunis runo.
Tässä on jotain hentoa, kevyttä ja kaunista
kuin harsomainen usva, kuultavat kastehelmet.. Ihastuttava rauha ja harmonia.
Hirmu kaunis !
Kiitos
*Vain rauha
ja hiljaisuus
ympärilläni
henkäilee,
kastehelmien
kimaltaessa
nousevan
auringon
valosta.*
Ihailtavan levollista, rauhaisaa ja kaunista tunnelmakuvausta runossasi. Suosikkeihin tallennan.