Tunti alkaa tasalta

Linjaston alkupäässä
on kolme, neljä, ehkä viisi
korkeaa pinoa syviä lautasia.
Lautaset ovat likaisia, sillä niiltä on 
syöty mansikkarahkaa.
Ruuat on viety pois, 
jäljellä on jotakin epämääräistä.
Kiipeän raput ylös,
mutta päädyn alakertaan.
Siellä on hämärä keittiö,
jossa joudun astelemaan
huterien, tarjottimilta vaikuttavien
levyjen päällä.
Keittiö on kuin tehdas,
kaikkialla on lusikkaleipiä.
Huhuilen henkilökuntaa
pyytääkseni ruokaa.
Kello on kolmea vaille kaksitoista,
kun saan joltakin yrmeän vastauksen,
ettei tässä heillä oikein 
mitään ole tarjota.
"Sun pitää..."
Tunti alkaa tasalta,
enkä ole syönyt mitään.