Muistot, ne osaavat tulla kaukaa

Runoilija Laura

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 2.9.2009
Viimeksi paikalla: 10.1.2025 5:13

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Olen kulkenut pitkän matkan
mutta olen vasta tässä.
"Olet vasta tässä",
he sanovat.

Mutta kukaan ei kysy,
kuinka kaukaa
olen tähän hetkeen tullut.

  - Maaria Leinonen





Kiitokset kaikille palautteen antajille!

 
 





Uppouduimme auringonlaskun 
pehmeään poltettuun oranssiin,
maat ja taivaat kannattelivat
kahta rakastunutta,
edes aallot eivät uskaltaneet 
lyödä rantaan lujaa,

sinä pidit kädestäni kiinni
ja luotin sinuun niin kuin kallioon.
Muistan hymysi, 
joka oli juuri silloin 
varattu vain minulle, 
ja jota tulisin vielä kaipaamaan.

Tänään sillä rannalla lienee
joku toinen rakastunut pari, 
näkevätkö he kaiken sen, 
minkä me silloin näimme,
sitä en tiedä,

mutta minulle ei ole olemassa 
kuin se yksi, yhteinen
poltettu oranssi.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Tähän oli helppo samaistua.
kaunis runo.
Koskettavaa, kunpa jokaista onnistaisi edes joskus.
 

Käyttäjän kaikki runot