Sinä jaksoit kantaa
juuri sen verran
kuin tarvitsin
avaimeni kadotin
seuratakseni tietäsi
Kättesi piirtäessä lanteilleni
karttaa
minä tanssin kuin hullu
vain vahingossa rakastuen
vapauteesi
Ja kun aamu alkoi
illan viimeisestä tuopista
minä painoin huuleni rinnallesi
ja sen hetken
me elimme samaa unelmaa
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Aistikas herkkä runo.
Hienoa kuvausta runosi kantaa.
Aistikas herkkä runo.
Hienoa kuvausta runosi kantaa.