myrskyn kourissa
käet tiukasti ruorissa
uuvelle paalulle saavuin
myrskyjen kourissa
monesti kaavuin
silti periksi en oo antanut
ja aina taakkani oon kantanut
vaik iski yksinäisyys
ikuinen kylmä syys
pahan loputon syvyys
ja sinne hukkui hyvyys
tilanne ihan uus
elämän arvaamattomuus
piippu melkein suus
ja ite piru katteli puus
periks en antanut
ja en ees hetkeks istunut
koska tunsin elämän palon
uuvven suunnitelman loin
ja matkaa eteenpäin jatkoin
tavoittaakseni taas valon
uuvelle paalulle saavuin
myrskyjen kourissa
monesti kaavuin
silti periksi en oo antanut
ja aina taakkani oon kantanut
vaik iski yksinäisyys
ikuinen kylmä syys
pahan loputon syvyys
ja sinne hukkui hyvyys
tilanne ihan uus
elämän arvaamattomuus
piippu melkein suus
ja ite piru katteli puus
periks en antanut
ja en ees hetkeks istunut
koska tunsin elämän palon
uuvven suunnitelman loin
ja matkaa eteenpäin jatkoin
tavoittaakseni taas valon
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit