Tämä talvi peittää haavat
jotka vuosien kuluessa
kaivoit niin syviksi
että saatoit nähdä
veden virtaavan lävitsesi
Olethan sinä jo synneistäsi maksanutkin
etkä jaksaisi enää
pyytää anteeksi
mitä et voi ymmärtää
Niin paljon on asioita
jotka jätit kesken
eikä enää ole ketään
vastaamassa kysymykseesi
Mikään ei ole kuin ennen
siksi sinä tanssit
ja vieraista lakanoista
aaveiltasi turvaa haet
Siis laula kultani vielä
juokse niin kauas
kuin ikinä pääset
Sillä taivas ei ole enää valkoinen
ja pian äänesi hiipuu
etkä enää löydä takaisin
kevään kirkkaudessa
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
