Pakkaspäivä
niin kuin tunteet olisivat jäätyneet
ilmaan merkityksettömäksi
tiheäksi höyryksi
jääpuutarhassa on hiljaista
aurinko on kylmä
niin kuin on pimeys sen tiellä
piileksimässä
irvaillen terävälle valolle
kaikkialla niin valkoista
että silmiä sattuu sitä katsoessa
ja sisin kaipaa hämärää,
lohduttavaa pimeyttä
pimeyden suojissa
demonit odottavat hetkeään
takana auringon
takana talven.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Nyt lumet alkavat pikkuhiljaa sulaa.Hyvin kirjoitettu runo.