Huone on äänetön
Kukaan ei uskalla sanoa mitään
Olen vajonnut syvälle
Syvemmälle kuin muistinkaan
Jostain löydän
Menneen valon
Hymyilyttää
Muistan sun hersyvän naurun ja pilkkeen silmissäsi
Avasin arkun ja siellä se oli
Pieniä lappusia joita kirjoiteltiin yössä
Lähetettiin salaa toisillemme
Hykerreltiin omissa kulmauksissamme
Miten voisin unohtaa
Herätys
Ihmiset!
Miksi istutte täällä ringissä ettekä puhu mitään
Ottakaa maskit pois ja nouskaa pöydälle
Iloitkaa!
Tanssikaa!
Ettei tarvitse repiä hymyä irti kun pääset neljän ruuhkan jälkeen kotiin ja sielusi valuu viemäristä alas suihkun mukana.
Hetken huuma(ko)
Tyhmyys vai inhimillisyys?
Typeryys vai rakkaus?
Olinko typerys minä
Vai sinä
Tyhmiä ihmisiä kaikkialla.
Hulluja unelmia
Neula sanoo poks poks
Katson toisen kulman alta enkä jaksa puhaltaa enää
Herään enkä muista mitä tapahtui
Mutta sen tiedän
Että hymyilin sitä samaa hymyä kuin vuosia sitten
Saanhan pitää sen
Edes hetken
Päivän ilman yötä
Tai toisinpäin
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit