kuka tässä lopulta satuttaa ketä

asiat voisivat mennä perille sitä
suorintakin reittiä
ei tarvisi kierrellä selkäni takana
odottaa minun ymmärtävän
paljonpuhuvia katseita
juuri sopivalla hetkellä vaihdettuja
minulla on niille termikin olemassa
se on nimeltään pelkuruus
ne jotka eivät uskalla puhua
huutavat kaikkein kovempaa
harmi vain että kukaan ei kuuntele

katseessa on yllättävän vähän voimaa
kun sen antajalla jalat tärisevät