koska aina sanotaa:
ole käsinoja
ole selkä joka ei hievahdakaan
ole lippulaivan kovapuukansi
ja huoju vain sydämestäsi
siksi minä nyt
annan liitää käsieni, annan
kynsieni naputtaa muovista pintaa
hengitän eri galakseissa ja
koetan tavoittaa ne neljän vuoden takaiset
pyörremyrskyt
joihin imetään ne lapset
jotka eivät saa kitkaa kengänpohjiinsa
voi kun vain kävisikin
niin kuin siinä elokuvassa,
jossa kaikki päättyy puutarhajuhliin
paperilyhtyjen alla
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi