Näkymätön

Kaksi kohtaamista

Joiden jälkeen

Jää sydämeen jäytävä yksinäisyys.

Naisena puhun naiselle

Äitinä äidille.

Toiselle iskee kiire kesken lauseen.

Toinen nopeuttaa askeltaan

Sanoo moi, ei katso päin.

Ja minä jään yksin seisomaan

Kirvelevien haavojen kanssa

Lapset jaloissa pyörien.

Ihmetellen taas

Mitä tein oikein väärin?