Syystuuli taistelee puita vastaan.
Pystyn laskemaan vaahteran lehdet,
ne jotka vielä roikkuvat oksissa
Kaksikymmentäkahdeksan
ja kaksi pientä
Vahvoja ne ovat,
sitkeitäkin,
mutta tietänevät silti,
että ovat luodut
putoamaan
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Lokakuun tunteita vaikuttavasti toteutettuna.
tuli mieleen syysmyrsky. pidin!
Oh! vaikutava runo! Pidin sen sävyistä, temmosta. vahvaa tekstiä! Syksy on ihanaa aikaa... :)
Hienoa, hienoa.
Kiitos arvostelusta.
Anteeksi, tämä arvostelu on tällainen lyhyt ja mitäänsanomaton. Hieno on runosi kuitenkin.
Voin nähdä runoilijan laskemassa
vaahteranlehtiä ja miettimässä,
kuinka turhaa on lehtien taistella
väistämätöntä vastaan...
Kuin vertauskuva meistä ihmisistä.
Mekin teemme ja yritämme vaikka mitä,
tietäen kuitenkin, mikä on lopullinen päämäärä...
Hieno runo. Laittoi pohtimaan...
Juuri tälläinen haikea fiilis itselläkin on näin sykyllä, pimeässä. Sinä tosin olet saanut sen niin kauniiseen pakettiin pakattua, että syksyhän kuulostaa jopa kauniilta ;) Hieno syysruno.
Tämän kauniin syysrunon myötä toivottelen onnea syntymäpäiväsi johdosta ;))