kesäyössä heinäpelto minua kantaa
ja valtaa sydämeni jälleen kerran
kaste pisaroitaan korsille kaataa
kietoo usvaharsoon hentoiseen
lähde iäisen nuoruuden
tuo niittu mulle on
mutta silti aina petän sen
kera sirpin ja viikatteen
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi