Jonain hetkenä päiväunelta elämä tuntunee, kaikki niin kepoisesti kuin pilveltä pilvelle hypellen etenee.
Miten kaikki näin täydellisesti menee.
Suoltaa ympäröivä maailma tuhkaa ja tappuraa päälle joka suunnalta, sitä en kuitenkaan huomaa, on se vain pieni kerros kuonaa.
Unessa kaikki on aivan toisin, sinne asumaan jäisin, jos vaan voisin.
Unessa kaiken sinulle kukkasin kertoisin, jopa vastauksen ymmärrettävän takaisin saisin.
Valtakunnassa unenomaisessa ei olisi sotkevia suunnitelmia, ei kesken kaiken piipittäviä puhelimia.
Vain ihania, loputtomia unelmia.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hienosti runosi rullaa eteen päin kauniina unelmana
Toden totta, miksei elämä voisi olla kuin unta, helppoa ja kaunista? Suloinen runo :)