toivottomuus pyörii
kuin tornado sisälläni
repii sielunmaisemat
rutistaa nyrkkiin
heittää maahan,
tallaa asfalttia vasten
ja sylkee päälle
nauraa
mene mukana vain
mene
ei se enää kipeää tee
mikään ei voi satuttaa.
olethan tunnoton
Selite:
änkst.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
hyvin tuot herkän ja haavoituneen tunnetilan esille runossasi
Tämä on surullinen runo mutta kaunista tekstiä.. Pidin :)
Hyvin kerrottu toivottomuudesta. Se todellakin on pyörremyrsky mikä sekoittaa kaiken.
Tämä on hyvä.
Olipas kuitenkin voimakasta myllerrystä runosi, kertoo todella ikävästä olosta, että silmät sameat katsovat joesta.