olipa kerran tyttö ja poika
yhdessä he poimivat mansikoita
oli tytöllä yllään vaalea mekko
hiuksissaan aurinko ja kuun kehto
yllään pojalla tähtien kimalle
yöt kesäiset ja sadepäivät sen
hengittivät puut ja puhalsi tuulet
vielä yhä öisin askeleet kuulet
kostea ruoho varpaiden alla
ilta palavan taivaan alla
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tämä runo laittoi hymyn naamalle :)
"oli tytöllä yllään vaalea mekko
hiuksissaan aurinko ja kuun kehto"
Hienoa sanoilla leikittelyä, jos niin voisi sanoa.
Ollaanpa sitä söpöjä oi. :>
Olen ihan myyty.
Mahtava, sopivan pitkä ja sopivia sanoja,
yksinkertaista.
Namm.