aikojemme alttareilla
sumulehtojen saattajilla
kulki kansa murhemieli
varjoihin kadonnut on kuollut tieni
viisi virstaa pohjoiseen
taakse porttien jäisten
kalman kaihiaan kauneuteen
laaksoihin yksinäisten
taakse yön, elin päivän
laski kuu mereen
soudin ylös putousten
kuljin välit tähtien
polttaa kaiho silmiäni
valumatta poskille
huuleni kerran himoitsivat
kalpeutta yksinäisen
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Aivan mielettömän hyvä nimi ja loppusoinnutkin toimivat! Kahden viimeisimmän säkeistön aikana loppusoinnut vain katosivat jonnekin.
Käytät suomenkieltä todella kauniisti; maalailet hauraita, unenomaisia kuvia sanavalinnoillasi.