.....

Mä kuulin tuhansia sanoja hämärän reunalla
oikeita vain viimeisen kerran
tahtomattaan loukata voi sanomattakin
ei maailma antaisi jatkaa

Suurimman kivun voi tukahduttaa kun antautuu aikaan ja palaa
aikaan kun eilinen muistutti vaan halusta auttaa ja jakaa
suuresti anteeksi pyytää voi
mutta jääkö se silti sinne
syvempään viiltoon asumaan
kun ei koskaan parantua saa

Sitoisin haavasi vuotavat taas jos aika antaisi sijan
sille että kohtaisin kerran vaan sut
ja maailma laulaisin laulun

Liian kovaa on kärsiä sisimmässään niin ettei aamuja nää
vain tuulessa kuulet sen viimeisen laulun ja tiedät etten enää jää
sirpaleen lailla sieluusi jäin
elämään kii en silti koskaan pystynyt tarttumaan

Tuskasi lailla mä huudan nyt
irti en päästäsikään
vaan kun kutsu on voimakas jumalallain on mentävä ylemmäs nyt
Älä itke älä sure ei sellaisella mua takaisin maailmaan saa
lupaan tuun kummittelemaan