Heräsin horteesta,
kylmästä, inhottavasta
yksinäisyyden tuskasta.
Sain kokea auringonsäteet,
onneni ensimmäisen pilkahduksen.
Sain tuntea..suudelman,
uskotellen muka rakastavasi.
Luotin sinuun sokeammin,
kuin edes tunsin oman nimeni.
Taivaalle auringon tilalle kuitenkin tulee joskus pilvet,
sade,
ukkonen.
Samallalailla kuin surun ja vihan katkera sekoitus koetteli sisälläni.
Sekavia tunteita;
ihan niinkuin en olisi ikinä tuntenutkaan mitään.
Ihan niinkuin kaikki olisi kadonnut sateenkaaren lailla...pois.
Miksi edes lupasit pilvettömän taivaan?
Satutit vain enemmän, mikset jättänyt jo aiemmin?
Olisit suonut edes elämän,
mahdollisuuden onneen.
EI: olet ikuinen jahtaaja.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
