Erottomattomat

Runoilija haikeinterveisin

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 23.3.2011

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Sivelit pitkää tukkaani, kullan ruskeaa. Vannotit, että minua rakastat. Silti lähdit. Aina annoit ymmärtää, sanoit, lupasit, aina me yhdessä oltaisiin, sormeen sormuksen kultaisen pujotit. Enää ei ole mitään, kaikki painettu laatikkoon, kirjekuoriin, unohdukseen, voi kun voisin unohtaa.


Kiitos kovasti kaikille arvostelijoille! :) otan kommenttia ilomielin vastaan, kriittistäkin :>
 

Sä voitat mun sydämen,
mun rakkauden,
taoten mun sydämeeni ristin,
ikuisuuden.
Vannoten suudelmilla hellillä,
älä kuun;
auringon,
vaan itsesi kautta.
Sillä sinuun minä luotan,
uskon,
olet jumala maanpäällinen
ja minä palvon sinua.
Viha ja onni kuuluvat yhteen,
samoin ikuisuus ja kuolema.
Haikeus...katkeruus.
Rakkaus;
sillä sinä ja minä olemme erottamattomat.

Selite: 
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot