Maailma on ansa,
johon kaikki putoavat.
Kuolleina meidät lopulta löydetään.
Pitäisikö nauttia?
Kärsiä,
kuolla,
elämän puolesta?
Kipu, se vain kasvaa.
Nokkikoot linnut silmämme irti,
ettemme näe pahuutta,
ja raakuutta,
JOKA SYDÄMEMME RAASTAA.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
ei tarvii alistua maailman menoon. :> on olemas suurempaakin ku mitä maailma voi tarjota.
Sinänsä iha hyvä runo, mut tuo ajatus.. on olemas muutakin. Pahuus ja kuolema on ohimeneviä. pessimisti ei pety, mut optimisti elää paremmin. ;p
hyvää synttäriä.
Niinhän sen luonne vähän tuppaa olemaan. Hieno runo!