tuulee tuulee tuskan puissa
putos maahan pelon lehti
hymykin jo karkuun ehti
puita ompi siellä täällä
itkeehän ne puutkin
jopa kesä säällä
ja lopulta huutoon hiljaiseen
takertuu oksa, toivoon suloiseen
eikä kuolleet tuskan puut
enää huuda
kun sä tuut
Selite:
Tarina pienistä kärsivistä puista, jotka lopulta kaatuvat. Ja pelastaja tuli liian myöhään :(
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
ei huuda, ei enää
vaan viimeisen kukinnan
siemen uutena puuna
taas elää
ja kukkii
surullisen kaunis
ja niin huomisen auringon valossa kasvaa
pian jo kukoistaa
vahvempana kuin koskaan
koskettava ja kaunis runosi :)
Kaunis runo.