Enkeli

Kuin pelastava enkeli, hän saapui
pyyhkäisten kaiken huolen
kauaksi taakse vuorten.

Ei tuntenut tuskaa turruttavaa
ei tunnetta turhamaisuutta
vaan tuntea hän sai tunnetta uutta
todellista rakkautta

Ilolla silmiä enkelin katsoi
onnea ikuista hänelle tahtoi
rakkautta sylissään antaa
iloja suruja yhdessä kantaa

Kuin unessa unelman hänet nostatti
tuon enkelin siivet kultaiset
kohti kaukaisten tähtien
yhdessä kädet käsien

Mutta nyt, ote enkelin irronnut on
eikä ymmärrä tarkoitusta oudon
mutta niin tutun kohtalon

Mutta kiittää hän kaikesta tahtoo
sillä elämäänsä uusin silmin katsoo
kuitenkin hänellä suru nyt on
kohtalon miekka on armoton...