The Jack

Runoilija New England

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> New England kuva
mies
Julkaistu:
665
Liittynyt: 14.10.2011
Viimeksi paikalla: 3.11.2024 13:39

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

“Love is the longing for the half of ourselves we have lost.”  



Vuodet

Niin se
ihmistäkin liikuttava 
hetki saapui,
sydämen pulssi
laskiessaan vuosiaan

jotain mitä
ilman ei voi kuulla
itseään, 
hiljaisuutta

täyttäessään
omaa mittaansa,
antaessaan maansa murheiden
vielä odottaa

seistessään omilla jaloillaan
ja katsoessaan 
lumen peittämiä
jykeviä kuusia

elämänsä lankaa
silmissään
ja vaikka
hän hukkuisi
tähän kauneuteen 

hän lähtisi
hymyillen ja 
elämän maku kielellään

ollen osa samaa unelmaa
samaa 
hiljaisuutta ja rakkautta tulvillaan



Näistä sanoista on tahdikkuus kaukana

Olet kehosi varjo, silmäni liikkumaton
mutta putoat pimeästä valoosi
ja nyt nimesi on tavoittamaton taivaanranta,
josta muovaat ruumiisi

himoitsemasi kaukaisuutesi

olemalla uusi aika
uusi sisältö ja sen rosoiset ääriviivat

hetki jolloin tiedät muuttuneesi arvoitukseksi

enemmän kuin muistojesi haamu

mielikuvitelmaa jostain toisesta

ja miten se epätodellisuus antaa todellisuuden

tulevan rakkauden, joka läikähtää valoisaan nimeesi



Huojuva heinä

Elämän jos
antaa pantiksi,
miten sen
osaisi lunastaa
 
miten se
monen
vuosikymmenen
vaiteliaisuus
muuttuu ääneksi
 
miten kaksi
osaakin hengittää
samaan tahtiin,
tuntea elämän
virtaavan sisään ja
ulos
 
miten vuodet ovat
sitä muokanneet,
saaneet suunnistamaan
vaistojensa varassa
 
säteillä me
tason kielekkeellä
saamatta kosketusetäisyyttä
mihinkään
 
pelkääkö
se onnentunnetta,
koska tietää
sen
muuttuvan hyvästeiksi
 
kiihkon,
hellyyden
 
kaiken sen
rakkauden joka
on tehty toisillensa
 
silti se
hyökyy maailmaan
 
vaikka ihminen kulkee
ajassa kohti
tuntematonta
 
vaikka iho kuoriutuu
kerros kerrokselta
 
se tuntee rakkauden
kaipuumme,
ja niin siitä
versoo elämä,
huojuva heinä
 
sellainen hetkessä
siintävä välähdys,
joka ohimenevässä
tunteessaan
on onnellinen
 
jos vain sinä tulisit



Joka päivä ja joka ikinen yö
 
 Siinä lyhyesti elon retki
 ja summa viisauden ja määrä maan.
 
 Elämän, vapauden se ansaitsevi,
 ken itselleen ne kiistää joka hetki.
 
 Hän läsnä, rakkaus,
 käy vankkumatta täällä vaarain tiellä.
 
 Puhtaampi on tuskani kuin riemuni,
 kirkkaamat pilvet ja vihreys maan.
 
 Elämä, opeta minua onneni mennen
 syvemmin sinua rakastamaan.
 
 Hän tulee taas, te ilon tunsitteko
 niinkuin aalto.
 Se tuli hänen askeleitaan ennen
 
 Kipinä kirkkain, tuli pyhä
 kuin tähti tiellään pyhiinvaeltajan.
 Kun katkee, kirpoo kahleet kaiken,
 ajan,
 
 Sä loista aina, palat yössä yhä;
 
 RAKKAUS
 
 katseessa syvä.



Vastakohtaisuuksia

Kovuudelle on monta määritelmää
Pehmeys, onnen myötäjäinen
äänesi painolla
rakastan


Round and round

Olen kulkenut
ympyrää
silmät sidottuina

yksikään kierros
ei merkitse mitään

elämän sietämätön
totuus

luulen olevani
piilossa ja
kaikki onkin
läpinäkyvää

mutta ne silmät
eivät sitomattominakaan
näe tekojen ääreen

läpinäkyvän valheen
läpi

tottelevat vain käskyjä
ja säilyttävät kunniansa

huolettoman vastuuttomuuden
tunteen

ja karuselli vaan pyörii



Perhoskesä

Olen lentänyt
ja etsinyt
tehdessäni mielikuvistani
päivän ja
odottanut sitä
mikä koskaan ei tule

yötä joka olisi
epätodellisen vastakohta
kuorien todellisuuden
esiin

eksyttäisi epätoivon
kaukaisten ääreen

hämmennys on
hänen nimensä,
se jota kieli ei
satuta

kuiskaus ei sytytä,
ainoastaan aistit
heräävät naamioiden
takaa

ne jotka ovat himon
ja rakkauden väliin
kätkeytyneet,
harhailevaan huokaukseen
paenneet

vuodenajat taipuvat
päivästä iltaan
keväästä kesään
kertoen salaisuuksiaan

kalpeiden kasvojen ääreen

kuollen laillamme
onnellisena,
kaivaten syvästi ja
eläen vain sitä yhtä ainoaa varten



Don't Dream It's Over

Elämä

on pesäänsä
mahtumattomille
poikasille
kurkistus horisonttiin

vanhukselle
käyntikorttinsa
jättänyt
rosvo

seisovaksi
muuttuneen ilman

jalkapohjaa hiertävä
tekemätön

nyt kun
katson eteeni

haistamalla eilisen

hellalle palaneen
elämän rippeen

mustelman, joka
nousee tallotuista
unelmista

huomisen viereen
nukahtavasta
rakkauden äärestä

kiihkosta
tislaantuneet sanat

eletty elämä

kyky rakastaa
kunnes kipua
ei enää tunne

ole olemassa

ja pimeys
silmissä

hymyilevää iloa täynnä



Shine On Me

Sokeassa metsässä
alastomien puiden
pimeydessä
minun valtakunnassani,
sinut minä tahdon

Sielussani palaa
jäähyväisten roviolla
syyllisyyden risti
täynnä nälkäisiä suita,
mutta sinut minä vain haluan

Vaellan varjoissa
auringon ympäri
etsien vapautta
silmiesi kaukaista väriä
joka ovien raoista
aiheuttaa viluni ja vapinani

Jäätyneen ihon lailla
kouristaa peilikirkas kaipaus
tihkuvana räntänä
hokien kosketuksen kipinää
toivoen jään särkyvän välillämme
sillä sinun kosketustasi minä vain haluan

"See me walking, see me crawling
Shine, shine on me"



Live Tomorrow

Pitääkö pystyä
luottamaan, jotta voisi
rakastaa,
välittäisinkö toisesta
ihmisestä enemmän kuin
itsestäni
pitäessäni silmää iskevää
hymyä kädessäni

miksi murtaisin lumouksen?

vain seinä erottaa
elävästä elämästä,
murtaisinko sen
vai odottaisinko
kutsuvaa kättä ja
vetäisin sen itseeni,
maistamalla sen
pahetta

yksinäisyydessä ja
yksin hän viihtyi
ei kaivannut seuraa,
side silmillään
erossa maailmasta,
siitä josta voi
uneksia
ei koskettaa, eikä nähdä
ei laulaa
ei.. ei.. ei.. ei…

sataa,
sataa rankasti
hän tuntee,
aivan kuin sadepisarat
olisivat luoteja
lävistäen sisimmän
tehden reikiä,
aukkoja joista
elävänä kuolleen kirkkaus
saa otteen,
yksinäinen kipinä
uhmaamassa alistumisen
hämärää sadetta

nytkö se tapahtuu,
sekö jo tapahtuu,
elän huomisen
peilin kuvaa seuraten
kaukana nykyisyydestä
lähempänä eilistä
murtamalla seinän,
poistamalla silmiensä
siteen, peiton
rikkoen peilin,
jonka kuva
todellistuu hauraana,
ehyempänä

en katso enää
taakseni vaan tähän
hetkeen, joka viiltää
partakoneen terän lailla
kuunnellen uhmakasta
hengitystäni,
elämänkilistyksen hetkellä
katson murtuvia muureja
ja tunnen hyvän olon virtaavan
taas sisuksiini ja ne
hehkuvat eksyneet pisarat
täynnä eloa kuin
vastaruokittujen poikasten
hymyilevät suut



Taas kuutamolla

Vaikka kuun sirppi
neitsyen kohtua valaisisi
ei se meitä perisynnistä
vapauttaisi,
kompuroimatta korjaisi
ja aurinkoa synnyttäisi
paitsi rakkaudesta



Vapaus

Vapauden ihana hetki,
ei yhtään lupausta
ei voittajia, eikä häviäjiä
tuntea vapauttava tuoksu matkan päästä
sillä rajattomana tiedät
missä rajasi kulkee
Kadota hetkeksi ja astua sen yli
saapumatta koskaan perille



Sataa

Taas sataa,
tuulesta ratiseva pisara
kosteutena ihon läpi
Tuska sammuu,
mutta se ei armahda
Monta ihonmyötäistä
hienopesua siliäville,
jumalan lahja viattomille



Ahonlaita

Maailma on täynnä
pyyntöjä ja kieltoja,
pieniä kiellettyjä syntejä
Lakipisteen hurmos
huutaa vapautta
puraista eroottista kokemustaan
Imeä ja niellä
tuntea viipyilevän makean röpelöinen maku,
rönsyjen hidas nautinto
Suuret punaiset mansikat

 
 
Jokin ulkoinen,
maaginen mahti
on yläpuolellamme
 
jokin joka ajaa
eläimen henkihieveriin
 
antaa huumansa
kadota,
tuskansa lävistää
sydämen
 
miten kamppailla
saadakseen mielestään
sen himokkaan katseen
 
miten taistella
unohtaakseen ne
kohtalokkaat sanat
miten kaukana
todellisuudesta
kaikki toiveensa leijuivat
 
 
 
palaan myöhemmin
tähän todelliseen syyhyn
 
tähän todelliseen
mittaamattomuuteen,
joka halusi ja imi
 
imi jumalan ja sen
luullun neitsyen
nimeen
ryöstää palavan ihon
 
kaksi tavallisen
kiveksen täyttämää,
kaksi syyhyävää
eron hetkeä
 
hetkeä ennen
elämännesteen
pyyhkiä huulesi,
kasvosi
 
pitämään kaksi
ihmistä yhdessä
 
jotta mikään
ei kuolisi
 
pyhäinpäivä aamuun
kukaan ei kuolisi
tulematta toisiinsa
 
tietoiseksi tässä tarinassa
 
 
 
 
sinulla oli
vaalea pillerisi,
minulla sininen
 
sinulla oli
katumuksen
kaapu,
minulla vain
esinahka peittona
 
sinulla aistillisen
kaareva vartalo,
pää, otsa
ja rinnat
vasten
selkääni
 
minä maalasin
sinut lempeäksi,
minä halusin
sinun hymyilevän
 
halusin rintojesi
puristautuvan paitasi
muotoja vasten
 
ne olivat vankeja,
riistettyjä,
odottaen
vapauttajaansa,
hämmästyttäviä
uusia yksitiskohtia
 
odottivat ja kuuntelivat
yön hiljaisuuteen
kirjoitettua
 
ota ne
ota minut
 
rakenna raiteillesi
tie,
päivälläsi
suljetun luomen
takainen pimeä
 
taikoa raivo
hellyydeksi,
niin kuin
ruumiisi leijuisi
painottomuudessa
kohti tuhoa
 
kohti sietämättömyyden
laahusta,
kaiken olla
erilaista ja
 
mikään ei olisi
kuitenkaan muuttunut
 
 
 
 
silmä ei erota mitään
muutosta
ja silti lipumisesi
on täydellisyys
 
kovuus on
puhkaisut
ensimmäisen aallon
runouteen
 
toisella jo
lausumme
jotain
solmimaamme yhteyteen
 
kolmannen
vapautuneeseen painoon
 
neljännen
 
sen jo tuntee
puolivälin iloa
 
ohjauksen suomaa
iloa, puoliksi
vielä ulottumattomissaan
 
 
 
miten silmissä
välähti paidan
putoaminen
 
kaikki ne
kauniit
kasvot,
kaikki ne
tukahdutetut
huokaukset
 
tunne minut,
kosketa
tunne itsesi
 
hivele ja
tunne kuinka
se tuoksuu
 
ime silloin,
kun on imettävä
ime, jotta
kiintyisit
 
näkisit kasvoillamme
muutakin kuin
tottelevaisuuden
ja alistumisen
 
ole kuin
käärmeenlumoaja,
matelijasi kaulasi
ympärillä



 
ole se nainen,
joka juoksee
ohitseni
 
juoksee ja
haluaa anastaa
tämän hetken
 
haluaa tämän hetken
ja pauhaisi sisälläsi
niin kuin ihastuksesi
olisi kävellyt
ihosi sisällä
 
elämää olisi
jokaisena
seitsemänä
renkaana jo
 
saamisina olevien
ajatusten jatkeena
 
kaihon, ilon luoda
tilaa,
luoda jotta
se tunne ei
olisi lakannut olemasta
 
 
 
aja sitä
luontoa,
aja paholaisen
tapaa kosketella
jalkojen väliä
 
katso niin,
että houkuttelisit
halua tyydyttämään
vaistosi
 
kaikki aistien
varassa,
jonkin suuremman
ohjatessa
 
piirtäen kauneimpia
laulujaan,
painaen koukeroita
laivoista suurimman
rajaan
 
tunteiden pysyvyyteen
tekojensa kintereillä
 
 
 
onnekas on joka
pääsee sisään,
käännytettyjen nuollessa
näppejään
 
 
 
käännytettyinä kärsimyksiin
 
 
 
totuuden on ilmestyttävä
epäilysten keskuuteen,
itkun rikkoa
yön hiljaisuus
 
hellyys oli
kohde,
majakka
 
näyttäessään suuntaa
 
kosketellessaan
sinetöityä kohtaloaan
 
 
 
 
märkä kuin
puudeli,
märkä kuin
sammutettu palo
 
ei rakkauden
tuntuista,
ei syntymää
 
aivan kuin
jotain puuttuisi,
mutta jotain aina
myös syntyy
 
jotain joka
silmukoi meitä
kiinni
 
minua palelee
 
 
 
istun pöntöllä
ja kusen
hunajaa
 
kun elämää
katsoo kauempaa
huomaa
kuinka se on
koristeltu
 
mitä olemmekaan
tehneet
 
mitä olemmekaan
luoneet ja
höylänneet
yhteen unelmaan
 
mitä juottaneet
yhtyneeseen totuuteen,
joka tekee hihittelystä
hiljaisuusuuksiaan
 
 
 
sanat eivät aina
tavoita totuutta
 
sanat syntyvät
monesti liian myöhään
 
ja joskus on
vaan helpompi
elää sanomatta
yhtäkään sanaa
 
aivan kuin onttous
osaisi vain olla
 
minun ottaessa nyt
valkean pillerin
sinun taas
on ripustettava
se pyykki 
sinisilmäisyyteen

 
 
 
olen miettinyt valintojani,
sulkemattomia ovia
 
sokeutta, jota
elämä syytää
tyhjyyteen
 
asioita, joita
ei aina pysty katsomaan
silmiin
 
pelkojani, joita en
suostunut kuuntelamaan
 
ja tunteitani, joita sanon
ääneen tuntiessani
ihastusta tai
jopa pienen pientä
rakkautta
 
siinä se koko
alastomuus nyt
on, onko se
alku
 
onko se
loppu,
kun minun
terhakalla
on kypärä
 
sinun sydämelläsi
on kaipuu ja
unelma
 
sellainen sekoitus
likaista liikutusta,
salaisen surun aineksia
 
jotka saavat
kuulostelemaan tuntemuksiani
 
 
 
minähän olin
onnellinen
 
taistelin ja
halusin jokaista
suupalaasi
 
jokaista liekin
pisteen polttaa haluani
halussasi
 
kaikkia elettyjä
kerroksia,
näyttääkseni sinulle
sen mitä
haluaisit nähdä
 
ja minä oppia
 
 
 
 
katso nyt
tätä
vuotavaa uuhta
 
katso
jättiläismäistä
putkea
 
kaikkia kellertäviä
aurinkoja
 
mikään ei ole vaarallista,
kun aloittaa alusta,
ryntää ja altistaa
 
tullessaan rajalle,
kohtaan jossa
aurinko
ja kuu ovat
tosissaan
 
päivä ilman
yön merkitsemää
rajaa
 
tai sen hetken,
kun tyyni on
aika, josta
tuulen kääntämät
latvat muuttuvat
vakaudesta
rajalle, jossa
reunat alkavat
 
rajalle, jossa
luottamus ja
ihastus
 
tai rakkaus
 
alkaa ja
 
siinä pisteessä
kaikki on vielä
kirkkautta
 
ja vain ripaus
siitä
materia luhistuu,
henki virtaa sisään ja
ulos
 
jokainen henkäys
osana välitilaa,
karkaamassa
 
toinen ymmärrykseen,
kolmas onnellisuuteen
 
neljäs riisuu yöpaitansa
ja pinkkaa housunsa
loogisuuteen
 
 
 
sinä paljastit rintasi,
minä sulin
 
sinä tartuit hetkeen
toisiimme tottuneen
katseeni alla
 
minä kosketin,
kosketin aikaa
jonka välissä ei
ollut materiaa
 
oli vain seuraavaa
hetki ja sammuneen
tähden varjokaan
ei sitä hetkeä
pystynyt mitätöimään
 
 
 
kaikessa on
aina suhteensa,
mittasuhteen täyttää
ja katsoa seurauksia
 
ajatuksilla punomme
sillan toisiimme,
puhumalla todennamme
ajatuksemme
puhtauden ja
teoilla merkitsemme
jälkemme
 
käyntikorttimme
 
käsi kädessä maailma
on vain meidän,
ei ole muuta totuutta
 
ei ole muuta massaa,
joka
liikuttaisi tätä elon laivaa
 
ja perkele siinä
samassa
räpäyksessä se
ensimmäinen aavistus
 
se pippurinen pelko
läähättää hengityksessä
 
sen epämukavuuden tuntee,
mutta kukaan ei
tunnusta
 
kukaan ei halua
ymmärtää, mutta
ihminen on erehtyväinen
 
 
 
valon nopeudella
taivas muuttuu
onnellisuudesta
salamoiksi
 
jokaisessa ihmisessä
on tekoja joita ei
voi hallita
 
jokaisessa ihmisessä
on sanoja,
jotka leikkaavat
 
ja näyttävät sisältönsä

 
 
mikään sanoissa
ei voi koskaan
tarttua,
mikään ei voi
murtaa kenenkään
koskevuutta
 
onnellisuus,
hetki elämässä
ennen seuraavaa
ylämäkeä
 
minä vaalin
aikaa ja tilaa,
pyrin synnyttämään
sen onnellisuuden siemenen
 
sen jolla
ratsastaa ja
ravitsee
 
sen jolla
kannattelee,
jotta se
kasvaisi suuremmaksi
 
jotta se
tekemättä jättäminen
olisi jokaisen
harkinnan jälkeen
edelleen teko
 
jotta minä ei
olisi perkele
se itsekäs
MINÄ
vaan
 
se huomioonottava
ME
 
 
 
laulussa sanotaan,
että
haaveet kaatuu
 
aina niitä
taloja ei rakenneta
rakkaudella
aina niitä
yhteisiä hetkiä
ei tapetoida
orgasmiin
 
aina se hyvyys
ei tarkoita
herkkyyttä
elämässä,
rakkaudessa
 
tai se muuttaa
väriä,
sen mukaan
kuka sitä kutsuu
 
tai sen päällä
mahtaa
maata
 
 
no sen etäisyyden
halki on
käynyt muitakin
teitä
 
minun askeleeni ei
ollut ensimmäinen
eikä varmaan
viimeinen,
mutta nyt
en pysty katsomaan
silmiin
 
en pysty suutelemaan
suulle
 
tai oikeastaan
mikään ei ole
mitään
 
on vain JACK
 
VITTU, on vain MINÄ ja JACK



 
sellaista se
elämä on,
piilossa pysyviä
ominaisuuksia
 
elämäni piiri
on murtunut,
mutta
elämä on
edelleen valoisa
ja tuoksuva
 
kaunis ja hehkeä
 
kaikki ihanat
tunteet ihonsa alla
päällisin koristein
koristeltuna
 
 
sinä näytit
miten se ihanuus
maailmaan rakennetaan
 
paikan missä sen
todellisuuden
voi nähdä
 
kun kaikki
kukkii paljaimmillaan
 
ja se vaan
osaa olla joskus
kipeämpää kuin
osaamme kuvitellakaan
 
 
ja silti
välitän sinusta,
rakennan parempaa
maailmaa
 
jotta voisimme
jakaa kaiken
ja
puhua
 
puhua ja jakaa
 
jotta kun se
neula seuraavan kerran
lävistää
 
niin se kiihkeä
ylitsevuotava
onni,
äyräissä kuohuva
hellyys ei
tekisi kuolleita kukkasia
 
vaan soittaisi vaan
ja kilistelisi niitä
aistejamme
 
jotta jokaisessa huippukohdassa
ei tarvitsisi miettiä
seuraamuksia
 
miten se luottamus rakennetaan

mennessämme ihmisyyteen asti



silloin kun sitä kuvitteelista ilmiötä uuteen elämään rakennetaan



ettei sitä esitetä onnellisuutena
edes silloin kun
valhe luo illuusionsa
ihmiseen,
jos sen
haluaa käsi sydämellä näyttävän


miltä se todellisuudessa tuntuu
 
Selite: 
https://www.youtube.com/watch?v=oyBR-oDNUkg
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

raakaan kuoreen kätketty herkkä kauneus
Kiitos kommentista!

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Runoilija Runon nimi LuontipäiväLajittele nousevasti Kommentteja Kategoria
New England Pienet Sormenjäljet 31.8.2017 2 Runo
New England Burning In The Skies 31.8.2017 1 Runo
New England Yes, alkaa polttaa 31.8.2017 1 Runo
New England Wicked Game 29.8.2017 3 Runo
New England Where The Streets Have No Name 29.8.2017 4 Runo
New England True Faith 29.8.2017 3 Runo
New England Simple Man 29.8.2017 4 Runo
New England Ensimmäinen 29.8.2017 1 Runo
New England Kaikki kaikessako 28.8.2017 5 Runo
New England Like crazy 28.8.2017 4 Runo
New England Kun mies unelmoi 28.8.2017 4 Runo
New England Be Yourself 27.8.2017 1 Runo
New England Fear Of The Dark 27.8.2017 6 Runo
New England Between 27.8.2017 2 Runo
New England Ihmisen sävel 26.8.2017 3 Runo
New England Kaduilla tuulee (Juulian totuudet) 26.8.2017 3 Runo
New England Can't stop 25.8.2017 4 Runo
New England Till the end 23.8.2017 1 Runo
New England What if 23.8.2017 1 Runo
New England Kielletyt käskyt 23.8.2017 1 Runo
New England Carpe Diem II 22.8.2017 2 Runo
New England Hyvä Bore 22.8.2017 2 Runo
New England Pyydä vain 22.8.2017 4 Runo
New England Tyhjää 21.8.2017 3 Runo
New England Shattered Dreams 20.8.2017 2 Runo
New England Somebody That I Used To Know 19.8.2017 4 Runo
New England Yön hiljaisuudessa 19.8.2017 4 Runo
New England Heavy (soita kelloain) 17.8.2017 3 Runo
New England With or without you 16.8.2017 4 Runo
New England Street Of Dreams 15.8.2017 3 Runo
New England Tell It To My Heart 13.8.2017 3 Runo
New England Kielletty hedelmä 13.8.2017 3 Runo
New England Viisastun salaa 12.8.2017 3 Runo
New England Black Hole Sun 12.8.2017 3 Runo
New England Ihminen 11.8.2017 3 Runo
New England Älä tee 10.8.2017 3 Runo
New England Sinun kanssasi (kaikki ois kuin unta) 9.8.2017 5 Runo
New England Tuomittu talo 9.8.2017 3 Runo
New England Alive and kicking 7.8.2017 3 Runo
New England Rakkaus 6.8.2017 4 Runo
New England Can't take my eyes off you II 6.8.2017 3 Runo
New England Saa koskettaa 5.8.2017 7 Runo
New England Lonely No More 4.8.2017 3 Runo
New England Valopallo 25.7.2017 6 Runo
New England Rakkauden kirja II 25.7.2017 4 Runo
New England Unbelievable 24.7.2017 4 Runo
New England Sinä 23.7.2017 3 Runo
New England Askeleet 23.7.2017 3 Runo
New England Onni 22.7.2017 4 Runo
New England Sanaton on rakkaus (Rooma) 21.7.2017 6 Runo

Sivut