Testamentti & Paha tyttö

Runoilija New England

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> New England kuva
mies
Julkaistu:
665
Liittynyt: 14.10.2011
Viimeksi paikalla: 3.11.2024 13:39

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

“Love is the longing for the half of ourselves we have lost.”  



Vuodet

Niin se
ihmistäkin liikuttava 
hetki saapui,
sydämen pulssi
laskiessaan vuosiaan

jotain mitä
ilman ei voi kuulla
itseään, 
hiljaisuutta

täyttäessään
omaa mittaansa,
antaessaan maansa murheiden
vielä odottaa

seistessään omilla jaloillaan
ja katsoessaan 
lumen peittämiä
jykeviä kuusia

elämänsä lankaa
silmissään
ja vaikka
hän hukkuisi
tähän kauneuteen 

hän lähtisi
hymyillen ja 
elämän maku kielellään

ollen osa samaa unelmaa
samaa 
hiljaisuutta ja rakkautta tulvillaan



Näistä sanoista on tahdikkuus kaukana

Olet kehosi varjo, silmäni liikkumaton
mutta putoat pimeästä valoosi
ja nyt nimesi on tavoittamaton taivaanranta,
josta muovaat ruumiisi

himoitsemasi kaukaisuutesi

olemalla uusi aika
uusi sisältö ja sen rosoiset ääriviivat

hetki jolloin tiedät muuttuneesi arvoitukseksi

enemmän kuin muistojesi haamu

mielikuvitelmaa jostain toisesta

ja miten se epätodellisuus antaa todellisuuden

tulevan rakkauden, joka läikähtää valoisaan nimeesi



Huojuva heinä

Elämän jos
antaa pantiksi,
miten sen
osaisi lunastaa
 
miten se
monen
vuosikymmenen
vaiteliaisuus
muuttuu ääneksi
 
miten kaksi
osaakin hengittää
samaan tahtiin,
tuntea elämän
virtaavan sisään ja
ulos
 
miten vuodet ovat
sitä muokanneet,
saaneet suunnistamaan
vaistojensa varassa
 
säteillä me
tason kielekkeellä
saamatta kosketusetäisyyttä
mihinkään
 
pelkääkö
se onnentunnetta,
koska tietää
sen
muuttuvan hyvästeiksi
 
kiihkon,
hellyyden
 
kaiken sen
rakkauden joka
on tehty toisillensa
 
silti se
hyökyy maailmaan
 
vaikka ihminen kulkee
ajassa kohti
tuntematonta
 
vaikka iho kuoriutuu
kerros kerrokselta
 
se tuntee rakkauden
kaipuumme,
ja niin siitä
versoo elämä,
huojuva heinä
 
sellainen hetkessä
siintävä välähdys,
joka ohimenevässä
tunteessaan
on onnellinen
 
jos vain sinä tulisit



Joka päivä ja joka ikinen yö
 
 Siinä lyhyesti elon retki
 ja summa viisauden ja määrä maan.
 
 Elämän, vapauden se ansaitsevi,
 ken itselleen ne kiistää joka hetki.
 
 Hän läsnä, rakkaus,
 käy vankkumatta täällä vaarain tiellä.
 
 Puhtaampi on tuskani kuin riemuni,
 kirkkaamat pilvet ja vihreys maan.
 
 Elämä, opeta minua onneni mennen
 syvemmin sinua rakastamaan.
 
 Hän tulee taas, te ilon tunsitteko
 niinkuin aalto.
 Se tuli hänen askeleitaan ennen
 
 Kipinä kirkkain, tuli pyhä
 kuin tähti tiellään pyhiinvaeltajan.
 Kun katkee, kirpoo kahleet kaiken,
 ajan,
 
 Sä loista aina, palat yössä yhä;
 
 RAKKAUS
 
 katseessa syvä.



Vastakohtaisuuksia

Kovuudelle on monta määritelmää
Pehmeys, onnen myötäjäinen
äänesi painolla
rakastan


Round and round

Olen kulkenut
ympyrää
silmät sidottuina

yksikään kierros
ei merkitse mitään

elämän sietämätön
totuus

luulen olevani
piilossa ja
kaikki onkin
läpinäkyvää

mutta ne silmät
eivät sitomattominakaan
näe tekojen ääreen

läpinäkyvän valheen
läpi

tottelevat vain käskyjä
ja säilyttävät kunniansa

huolettoman vastuuttomuuden
tunteen

ja karuselli vaan pyörii



Perhoskesä

Olen lentänyt
ja etsinyt
tehdessäni mielikuvistani
päivän ja
odottanut sitä
mikä koskaan ei tule

yötä joka olisi
epätodellisen vastakohta
kuorien todellisuuden
esiin

eksyttäisi epätoivon
kaukaisten ääreen

hämmennys on
hänen nimensä,
se jota kieli ei
satuta

kuiskaus ei sytytä,
ainoastaan aistit
heräävät naamioiden
takaa

ne jotka ovat himon
ja rakkauden väliin
kätkeytyneet,
harhailevaan huokaukseen
paenneet

vuodenajat taipuvat
päivästä iltaan
keväästä kesään
kertoen salaisuuksiaan

kalpeiden kasvojen ääreen

kuollen laillamme
onnellisena,
kaivaten syvästi ja
eläen vain sitä yhtä ainoaa varten



Don't Dream It's Over

Elämä

on pesäänsä
mahtumattomille
poikasille
kurkistus horisonttiin

vanhukselle
käyntikorttinsa
jättänyt
rosvo

seisovaksi
muuttuneen ilman

jalkapohjaa hiertävä
tekemätön

nyt kun
katson eteeni

haistamalla eilisen

hellalle palaneen
elämän rippeen

mustelman, joka
nousee tallotuista
unelmista

huomisen viereen
nukahtavasta
rakkauden äärestä

kiihkosta
tislaantuneet sanat

eletty elämä

kyky rakastaa
kunnes kipua
ei enää tunne

ole olemassa

ja pimeys
silmissä

hymyilevää iloa täynnä



Shine On Me

Sokeassa metsässä
alastomien puiden
pimeydessä
minun valtakunnassani,
sinut minä tahdon

Sielussani palaa
jäähyväisten roviolla
syyllisyyden risti
täynnä nälkäisiä suita,
mutta sinut minä vain haluan

Vaellan varjoissa
auringon ympäri
etsien vapautta
silmiesi kaukaista väriä
joka ovien raoista
aiheuttaa viluni ja vapinani

Jäätyneen ihon lailla
kouristaa peilikirkas kaipaus
tihkuvana räntänä
hokien kosketuksen kipinää
toivoen jään särkyvän välillämme
sillä sinun kosketustasi minä vain haluan

"See me walking, see me crawling
Shine, shine on me"



Live Tomorrow

Pitääkö pystyä
luottamaan, jotta voisi
rakastaa,
välittäisinkö toisesta
ihmisestä enemmän kuin
itsestäni
pitäessäni silmää iskevää
hymyä kädessäni

miksi murtaisin lumouksen?

vain seinä erottaa
elävästä elämästä,
murtaisinko sen
vai odottaisinko
kutsuvaa kättä ja
vetäisin sen itseeni,
maistamalla sen
pahetta

yksinäisyydessä ja
yksin hän viihtyi
ei kaivannut seuraa,
side silmillään
erossa maailmasta,
siitä josta voi
uneksia
ei koskettaa, eikä nähdä
ei laulaa
ei.. ei.. ei.. ei…

sataa,
sataa rankasti
hän tuntee,
aivan kuin sadepisarat
olisivat luoteja
lävistäen sisimmän
tehden reikiä,
aukkoja joista
elävänä kuolleen kirkkaus
saa otteen,
yksinäinen kipinä
uhmaamassa alistumisen
hämärää sadetta

nytkö se tapahtuu,
sekö jo tapahtuu,
elän huomisen
peilin kuvaa seuraten
kaukana nykyisyydestä
lähempänä eilistä
murtamalla seinän,
poistamalla silmiensä
siteen, peiton
rikkoen peilin,
jonka kuva
todellistuu hauraana,
ehyempänä

en katso enää
taakseni vaan tähän
hetkeen, joka viiltää
partakoneen terän lailla
kuunnellen uhmakasta
hengitystäni,
elämänkilistyksen hetkellä
katson murtuvia muureja
ja tunnen hyvän olon virtaavan
taas sisuksiini ja ne
hehkuvat eksyneet pisarat
täynnä eloa kuin
vastaruokittujen poikasten
hymyilevät suut



Taas kuutamolla

Vaikka kuun sirppi
neitsyen kohtua valaisisi
ei se meitä perisynnistä
vapauttaisi,
kompuroimatta korjaisi
ja aurinkoa synnyttäisi
paitsi rakkaudesta



Vapaus

Vapauden ihana hetki,
ei yhtään lupausta
ei voittajia, eikä häviäjiä
tuntea vapauttava tuoksu matkan päästä
sillä rajattomana tiedät
missä rajasi kulkee
Kadota hetkeksi ja astua sen yli
saapumatta koskaan perille



Sataa

Taas sataa,
tuulesta ratiseva pisara
kosteutena ihon läpi
Tuska sammuu,
mutta se ei armahda
Monta ihonmyötäistä
hienopesua siliäville,
jumalan lahja viattomille



Ahonlaita

Maailma on täynnä
pyyntöjä ja kieltoja,
pieniä kiellettyjä syntejä
Lakipisteen hurmos
huutaa vapautta
puraista eroottista kokemustaan
Imeä ja niellä
tuntea viipyilevän makean röpelöinen maku,
rönsyjen hidas nautinto
Suuret punaiset mansikat

 
 
Vesi lakkasi
satamasta,
virta jatkui
matkaansa
 
jatkoi kohti
huulia,
sulkien silmänsä
 
tuntien kosteuden
kieltään vasten,
niin kuin sisään
valutaan
 
hämärään
painetaan omalla
painollaan
 
lasketellaan sanoilla,
joita ei ole
ja jotka
eivät
halua avautua
 
 
 
siinä ne
sanat
roikkuivat
öiden välissä
 
kohottaen rintaa,
haluten jonnekin
 
kuiskaillen,
mutta ei
niistä pelkoa
nähnyt
 
eivätkä
ne olleet
menneet rikki
 
toisin oli
sydämen
laita
 
sen punaisen
möykyn,
joka
oli pumpannut
itsensä
hurmioon
 
sylkäisyt itsensä
eetteriin ja
yrittipä
vielä poloinen
hirttää itsensä
 
 
 
mitähän
lienee yrittänyt,
etsiä
 
siipiä siihen
rauhattomuutensa
pimeään
 
kiviä, jotka nieltyään
painoivat pohjaan
 
veivät väsyneen
puuteroidun lihansa
varjoisien rantaan
 
 
 
siellä oli
jo ennestään mies
 
hahmo, jonka
aika oli
painanut kumaraan
 
mutta värittömät
silmät eivät
nähneet,
tunteneet naisen
kasvattamaa
hiusköyttä
 
mutta vesi
on kaunis
elementti
 
se kuljetti
sanoja,
aurinkoa ja
katveesta irronnutta
varjoa


 
antoi niiden maata
suusi katveessa
ja tuntea miten hyvältä
suussasi tuntui
 
niin paljon niitä
sanoja matkasi,
että rakkaus tuntui
virtaavan ja
synnyttävän
pientä ja
pyöreää turbulenssia
 
tummia huokauksia,
jotta päivät
näyttäisivät taas
päiviltä
 
taivas samalta
kuin edellisen
elämän valo,
joka riippui
valon välitse
 
yrittäen tavoittaa
toisensa,
kosketuksen,
joka oli onnistunut
välttämään
edelliset vuosikymmenet
 
mutta nyt se oli
valmis
 
sitä halujen
kävelemää
matkaa
ihmisestä
 
ihmiseen
 
 
 
näin sen
saman sydämen,
kukapa
ei olisi nähnyt
 
niitä levottomia
unia
 
olin odottanut
sitä yötä,
sitä hetkeä,
kun sydämeni
tunnustaisi
 
tekisi yöstä
sisaren,
ja pimeydessä
kääntää pehmeän
ihonsa
 
ja tiesin
etten voisi
enää
elää näkemättä
kasvojasi
 
menemättä
oikeisiin huoneisiin,
oikeisiin
ajatuksiin
 
antaen valon
läpäistä seinät,
sitä kohti
oli kurkotettava
 
sitä kohti,
joka ei
heijastuisi
kuin lasinen
enkeli särkyy
käyttämättömyyttään
 
 
 
ajatustemme oli
pakko lävistää
toisemme
 
niitä kopeloivat
sormet haisivat
menneelle,
jopa kuolemalle
 
mutta ne säkenöivät
öisin,
kuun kauniissa
valossa niihin
oli pakko ripustautua
 
tuntea sisällään
oikeaa nälkää
 
sillä aika oli
jo näyttänyt
 
ei ole mitään
toista elämää,
mitään toista painajaista
 
on vain yksi
onni ja
yksi kivinen
elämä, joka
vääntää käärmeen
tavoin häntäänsä
 
 
 
vesi on
ihmeellinen elementti
 
se synnyttää
elämää,
lapsen
 
jonka katseessa
on lintu,
silmät joiden
väliin kaikki
kauniit ja
haaveittemme mukaiset
unet aina
pysähtyvät
 
 
 
suloisissa
öissä makaa
rauha
 
mutta päivässä huokaa
läähättävä lapsi
 
mies, joka tekee
lähteestään
pisaroivan hien
 
maun, joka
saa suun
tuntemaan
kurjen nokan
tapaa nuolla
raastavan rakkautensa
 
 
siivet, jotka
sanojen kylkiin
liimattuna
 
käänsivät selkänsä,
kääntäen kasvonsa
ja silmänsä
 
miten se elämän
nurja puoli
olikin
kaunis näky
 
musta tyhjyys
ja pehmeitä varjoja,
niin kuin ylösalaisin
juostaan ja
kävellään kohti
taivaan harmoniaa
 
 

olen syntynyt
tuulen sisään,
kasvanut kasvoissasi
 
laskostanut iltani
sylisi pehmeyteen
 
kuuletko huutoni
kirkkauden,
olen huutosi
toinen ääni
 
olen sielusi
huone, joka
halkeaa halusi
onnellisuudesta
 
 
 
olen pimeytesi
kutsu,
se joka varmistaa
odottamisen
päättyvän kohtaamiseen
 
tavan, jolla
tunnet sydämen
kaulallasi
 
veresi kuumenevan
 
tunnet sen
virtaavan kuin
kieleni ohjaa
viileää ahtaisiin
tunneleihin
 
niin se työntyy
päiviin,
moniarvoisiin
toiveisiin
 
kuin ihmiseen tai
monivivahteiseen
elämään työnnytään
 
 
 
jokainen odottaa
jotakin
 
jokainen toivoo,
että
niissä vastaantulevissa
silmissä
asuu se
josta
rakastavaisten
yössä kuiskaillaan
 
ihmisen intohimo,
hikinen vimma
asuu silmässä ja
seuraa ajatusta
 
sanojen takana
asuvaa yhteisymmärrystä
 
elämä siinä
vedessä on tyyntä,
mutta jokaista
arvaamatonta virtaa
seuraa
halun karjuma
karkeus,
joka
 

voimistaa ominaistuoksun
 
 
täyttää ruumiin ja
hengen tarpeensa
nautinnollisuuteen
 
täyttää tila niin kuin
se olisi meitä
varten
 
jotain alkuperäistä,
jotain luonnollista
 
jotain joka kutsuu
tekemään sitä
uudelleen ja
uudelleen
 

 
ihanaa kun
elämästä poistuu
liiallinen pintajännitys
 
tunnustaa rakkautensa
sellaiselle, joka
sitä
kaipaa ja
sellaisellekin
jolla sitä on kylläisyyteen
 
 
 
niin se tunneli
rikkoo itse
itsensä ja
haihtuu omille
teilleen
 
se on ainut mahdollisuus
olla oman elämänsä
sankari
 
penikka, joka
tuntee
sen kiven, joka
painaa pohjaan
 
tuntee sen
tekohengityksen,
joka on revittävä
 
saadakseen
pois köyden
kaulaltaan
 
 
 
nyt se valuu minusta,
se valuu sinuun
 
se valuu pois laumasta,
jotta voisimme
olla me
 
silloin on kosketettava,
kaikkia mahdollisuuksia
 
elämän virtaa pienissä
virroissa,
tunteen virtaa
kulottaa toiveikkuus
huomiseen
 
 
 
kiehtova ajatus
olla osa sitä
merta,
matkaa
 
jossa salaisuudet
viedään
pohjaan,
ne salaisuudet
vaihtava omistajaa
 
työntyen ajan halki,
työntyen ihmiseen
 
mutta ne eivät
liimautuneet,
tehneet
kiintopisteitä mihin
ankkuroitua
 
vaan ne tekivät
päivät pitkäkseen
rakkautta
 
avaten ovensa,
riisuen itsensä
ylpeytensä,
jotta siinä
ei olisi mitään
petollista
 
siloteltua
 
vaan päinvastoin kaikki
kielletty ja mahdollinen
olisi tähän hetkeen
viritetty katoavaisuus
 
 
 
joskus tulee se
hetki, jolloin
on pakattava ja
otettava elämää
kaulasta
 
antaa varpaiden
kastua ja
antaa ahnaiden
aaltojen viedä
 
sillä on muistettava,
että
rakkaudelle ja
rikkaudelle ovat
omat tuulensa
 
omat tapansa
tehdä onnellisuutta
 
 
 
 
niin eikä
elämässä
aina tarvitse olla
järkeä
 
se hetki on
murrettava jokaisen
elämässä,
jolloin tahtoo
 
ja sitten kun ei tahdo
on
käytävä läpi kamppailu
 
haluaako pelastua
vai kuolla vapautettuna
 
olla voima tai
ulkopuolinen
yhteen sovitetuille teoille
 
 
valitsee niin tai
näin
ihminen toipuu
 
salaa tai
elää elämäänsä
 
niin kuin mitään
ei olisi tapahtunutkaan
 
 
eläköön elämän
jokainen päivä ja
jokainen pitkä yö
kirjoittaa testamenttinsa
 
 
rakkaudeton
tai
niin paljon rakkautta ettei
arkkuunsa enää taivu (mahdu)
 
kyyneleen sataa,
virran jatkaa
matkaansa
 
jatkaa kohti
huulia,
sulkien silmänsä
tuntien kosteuden
kieltään vasten,
niin kuin sisään
valutaan
 
hämärään
painetaan omalla
painollaan
 
Selite: 
https://www.youtube.com/watch?v=gW_nLJ8ZEdg
oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot

Runoilija Runon nimi LuontipäiväLajittele nousevasti Kommentteja Kategoria
New England Pienet Sormenjäljet 31.8.2017 2 Runo
New England Burning In The Skies 31.8.2017 1 Runo
New England Yes, alkaa polttaa 31.8.2017 1 Runo
New England Wicked Game 29.8.2017 3 Runo
New England Where The Streets Have No Name 29.8.2017 4 Runo
New England True Faith 29.8.2017 3 Runo
New England Simple Man 29.8.2017 4 Runo
New England Ensimmäinen 29.8.2017 1 Runo
New England Kaikki kaikessako 28.8.2017 5 Runo
New England Like crazy 28.8.2017 4 Runo
New England Kun mies unelmoi 28.8.2017 4 Runo
New England Be Yourself 27.8.2017 1 Runo
New England Fear Of The Dark 27.8.2017 6 Runo
New England Between 27.8.2017 2 Runo
New England Ihmisen sävel 26.8.2017 3 Runo
New England Kaduilla tuulee (Juulian totuudet) 26.8.2017 3 Runo
New England Can't stop 25.8.2017 4 Runo
New England Till the end 23.8.2017 1 Runo
New England What if 23.8.2017 1 Runo
New England Kielletyt käskyt 23.8.2017 1 Runo
New England Carpe Diem II 22.8.2017 2 Runo
New England Hyvä Bore 22.8.2017 2 Runo
New England Pyydä vain 22.8.2017 4 Runo
New England Tyhjää 21.8.2017 3 Runo
New England Shattered Dreams 20.8.2017 2 Runo
New England Somebody That I Used To Know 19.8.2017 4 Runo
New England Yön hiljaisuudessa 19.8.2017 4 Runo
New England Heavy (soita kelloain) 17.8.2017 3 Runo
New England With or without you 16.8.2017 4 Runo
New England Street Of Dreams 15.8.2017 3 Runo
New England Tell It To My Heart 13.8.2017 3 Runo
New England Kielletty hedelmä 13.8.2017 3 Runo
New England Viisastun salaa 12.8.2017 3 Runo
New England Black Hole Sun 12.8.2017 3 Runo
New England Ihminen 11.8.2017 3 Runo
New England Älä tee 10.8.2017 3 Runo
New England Sinun kanssasi (kaikki ois kuin unta) 9.8.2017 5 Runo
New England Tuomittu talo 9.8.2017 3 Runo
New England Alive and kicking 7.8.2017 3 Runo
New England Rakkaus 6.8.2017 4 Runo
New England Can't take my eyes off you II 6.8.2017 3 Runo
New England Saa koskettaa 5.8.2017 7 Runo
New England Lonely No More 4.8.2017 3 Runo
New England Valopallo 25.7.2017 6 Runo
New England Rakkauden kirja II 25.7.2017 4 Runo
New England Unbelievable 24.7.2017 4 Runo
New England Sinä 23.7.2017 3 Runo
New England Askeleet 23.7.2017 3 Runo
New England Onni 22.7.2017 4 Runo
New England Sanaton on rakkaus (Rooma) 21.7.2017 6 Runo

Sivut