Nimetön

Ehkä miun on aika kertoa nyt
kun on viimeinen mahdollisuus selittää

Tahdon kovasti pukea tän sanoiksi
mutta en osaa tehdä sitä muuten,
kuin lainaamalla sanojasi ja hetkiä meidän elämästä

Muistatko
kun epäröit
jo ensimmäisellä kerralla
silloin kuin kysyin
että mitä minusta haluat?
Epäröit
ja sen jälkeen vastasit,
ettet tahdo mitään.

Kuitenkin jokin muuttui
ja yhteisiä hetkiä tuli lisää
hiljaisina yöntunteina vaihdettiin mielikuvia
otteita toistemme elämästä.
Tutustuttiin,
puhuttiin.

Joinain iltoina maattiin sohavalla,
toisina lattialla
oltiin ja nautittiin olosta.

Sitten tuli taas päivä jolloin sanoit
ettet enää tiedä mitä haluat
parempi lopettaa
-en ymmärtänyt,
ethän sie tietänyt sitä alun alkaenkaan
tarkoitus oli selvittää asiaa yhdessä
rauhassa

go with the flow
go where the find blows

ja tuulihan puhalti
välillä jäätävää
välillä lämpimämpää.

Niiden lämpimien hetkien voimalla mie jaksoin
kaikki ne epävarmuudet
törkeydet ja loukkauksetkin

Iisalmi
on kaupunki joka näyttää vähiten miulta
maailma on siellä aivan ylösalaisin
jotenkin siun kanssa eteenpäin horjuessa
ajan kuluessa
en enää vihannut sitä niin paljoa

Kotona kuitenkin
tunsin itseni taas omaksi itsekseni
jolla on oikeus ja voimaa päättää
mitä virheitä on valmis tekemään

ja miehän tein.
En edes epäröinyt.

Tulin takaisin huonon olon kanssa
varmana kuitenkin siitä
etten koskaan paljasta mitä olen tehnyt
kunnes selvisi
että ne on syytä selvittää

ja ensimmäisen kerran elämässäni
keskustelin
juttelin
ilman kyyneleen kyyneltä
rauhassa

tuli parempi olo.

Silloin aiemmin
ennen tyhmyyksiä
Kun tajusin sen
ettei miulla ollut enää hyvä
en välittänyt
ajattelin että aika parantaa

ja kun aika ei parantanut,
yritin korjata asian itse

Väärällä tavalla
- se on se miun tekemä suurin rikos tässä suhteessa
se satutti meitä molempia

Ja nyt
kun tuli se hetki
jolloin ensimmäistä kertaa nauroit miule
sitä että olet itse törkeämpi,
pahempi
loukannut minua enemmän
kuin mitä näit miun tehneen siulle

silloin suutuin
ja suututin siut.

Tappelun jälkeen minuun sattui
ja tuli shokki
itin pelkoa ja kipua.

Muutaman tunnin päästä
matkalla kotiin
ymmärsin

että miun elämähän tässä rikottiin
ja mietin
miks mie pakenen kuin olisin tehnyt jotain väärää
vaikka en olekaan
en tarkoituksella
en pahalla
enkä ainakaan vähemmän kuin sie

haluaisin unohtaa.

Sen että silloin alussa
vieressäsi oli hyvä olla.
Sen että teit sellaista pahaa
jota kukaan ei oo koskaan ennen tehnyt.

Haluaisin uskoa
ettet vihaisi minuu.

Mutta se olis valetta.

Se viha Ville,
se viha ei oo oikeutettua.