Bleeding out

Taas yksi puhelu menee vastaajaan, ketään missään ei taaskaan.
Yksin istumaan jään, pohtimaan sisällä mun pienen pään,
Miksen voi olla niin kuin muut, ne jotka kauniisti pukeutuu,
Oikeaan seuraan hakeutuu, oikeassa paikassa puhuu,
Miksen voi olla niin kuin ne, jotka oikeat sanat suuhunsa löytää
joita ei kukaan koskaan hylkää, joiden lähelle pyrkimällä pyritään,
Taas perjantai iltana yksin jään, vaikka perjantai ei ole täällä vielä tänään
Tiedän sen jo nyt kuin ennustaisin tulevaan, ennustus osuu oikeaan
Sunnuntaina facebookista luetaan, kuinka oli kaikilla niin hauskaa ja kivaa
Mutta kun soittaa, menee soitot yhä uudelleen vastaajaan,
Selaan eteenpäin ja huomaan, hän joka sanoi ettei pääse tänä viikonloppuna tulemaan
Olikin eksynyt kaupunkiin juomaan,
Ehkä noi muut on parempaa seuraa, ehkä mussa on liikaa vikaa,
Yksin neljän seinän sisällä, uloskaan ei huvita lähteä
Miksi vaivautua?
Aina sanon väärät sanat, väärään paikkaan
Luotan vääriin ihmisiin, kulutan turhaan aikaa
Pukeudun rumiin vaatteisiin, nauran liikaa

Miksi hankkia kavereita, tai pitää yhteyttä
Kun kellään ei kiinnosta, eikä kukaan välitä
Eikä kukaan sitä käsitä, sitä yksinkertaista asiaa että
Joskus haluaisin heittää aivoni narikkaan
Hyvässä seurassa itkun sijasta nauraa vaan
Niikuin silloin ennen vanhaan, kun luottamus oli ulkonäköä arvokkaampaa.