Linja rätisee
Minulla, ei ole sanottavaa sinulle.
Tunnustettava on etten myöskään tunne sinua.
Sanomiseen tarvitaan suu ja katse,
tuntemiseen tarvitaan iho ja iho.
Ainoa sanomiseni sinulle on,
kasvot kasvojasi vasten
pyhästi luvaten
silmilläni terästettynä
maailmani haluan täydentyvän.
Tuntisin sinut paremmin ja
todemmin,
maana jalkojeni alla,
jos metri, kilometri
ei meitä mittailisi.
Metritön, välimatkaton,
se olisi minun sydänterälehtieni
viime toive
ennen puhkeamistaan.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunis runo.
Vahvaa pohdiskevaa tunnekuvausta runona.