Auf Wiedersehen

Kantelevi kieleni minusta

  aatoksista

    pahoista.

Uskottomuudesta,

  rakkaudettomuudesta,

    itsensä huonosti kohtelusta.

Kurimuksen kurkun suulla

  huudan

    niin huudan!

Itken

  en tiedä mitä,

    voisi hulluksi luulla.

Kahtajainen valo

  kiprittää sadepisaran,

    alas vartaloni kaarilta.

Lämmin sade

  kanssani kaitsee rauhaa,

    vielä kauneus tänne palaa.

Auf Wiedersehen liike,

  paljaat varpaat,

    alla ei muuta kuin ilmaa.