Tyttö tummatukkainen

Tiedän!

Tyttö tumma tukkainen, tumma verinen

Nyt kun hereillä ollaan, kutitatko selästä hetkisen?

pikku lusikkasi olen session tämän kertaisen,

Tiedän että renttu olen ollut, laiskakin

Laskutkin maksamatta unelmien viimekertaisten.

Olen huono selviytymään,

yksin en meinaa löyää raiteita millään,

siksi kai naiset elämässäni hengissä mut pitää

Kiitos että maltat apatiat, ilottomuudet,

kuin myös ne ihmistä suuremmat, ekstaasin tunteet, maniat ja depressiyyden

Noustaan ja mennäänkö?
Kaunis päivä näyttää olevan – tosin siitä en välitä juuri nyt,

koska olet vierelläni kevään kauniina ja tuoksuna,

saat kiihkoni nousemaan alta aikayksikön,

Sanattomat viestit toimivat jo valmiiksi,

edes niitä ajattelematta ja keväisen aamun tuoksu vain lisääntyy keitaasi puistikossa,

jossa mettäsi juon antaumuksella – ja kuten periteisiin kuuluu,

ikäänkuin en saisi janoani sammumaan millään!

Kun mesi on joutu ja siemenetkin levitetty,

Olisimmeko vihdoin valmiita aamupalalle?

Maataan vielä hetki, ai no, nousetkin jo,

en pahastu enkä pistä vastaan,

ja tästä puheenollen kyllä kiitos,

kaksi kananmunaa teetäkin, ei tarvitse paahtaa leipiänikin.

Teen sen itse tuskalla ja vaivalla,

vaikkakin itseaiheutetulla,

ja tiedän, että silti pääsin ainakin puolella.

"Tulen pöytään jahka housut saan jalkaan", näin huudan tietäen kyllä; passailet minut pilalle kohta,

hemmottelet kun puursit jopa purtavanikin eteen, ja siihen sen tarjoilet.

Tiedän, vähän minulla on tarjota on – mutta kun tästä kohta lähdemme vetään, Mon Cheri.

Ja jotta tietäisit että sinua rakastaisin; pussistani juomat, ruuat ja huumeet maksan session tämän kertaiset.