Minä,
annoin peilin,
johon verrata,
annoin unelman,
johon peilata.
Sait aikaa kasvaa,
mut et juurtua.
Sait aikaa asua,
mut et asettua.
Nuori rakkautein,
ymmärrätkö sen?
Sait kasvunpaikan
ja ensirakkauden...
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| tai.kuus | Muistovärssy | 20.5.2008 | 4 | Runo |
| tai.kuus | Siipirikko | 18.4.2008 | 14 | Runo |
| tai.kuus | Ensirakkaus | 6.3.2008 | 8 | Runo |
| tai.kuus | Kasvoton mies | 4.3.2008 | 9 | Runo |
| tai.kuus | Nimetön | 1.1.2008 | 13 | Runo |
| tai.kuus | Kokenut | 22.10.2007 | 8 | Runo |
| tai.kuus | Miksi | 14.10.2007 | 7 | Runo |
| tai.kuus | Vessalukemista | 19.11.2006 | 7 | Runo |
| tai.kuus | Pakolainen | 2.5.2006 | 6 | Runo |
| tai.kuus | Lapsuuden kotiin | 10.4.2006 | 6 | Runo |
Kommentit
Tälle asteelle harva kypsyy!
Siellä se aina säilyy muistoissa sydämen kuin kevään ensimmäiset vienot ja herkät silmut. Hieno kuvaus sinun runosi tästä ainutlaatuisesta tunteesta jonka voi kokea vain kerran.
suloinen ja haikea.
~ensirakkaus on muistamisen arvoista, kaunis on runosi muisto~
Ihastuttava runo ensirakkaudesta.
(kiitos arvostelustasi*)
Nuoruuden ensi rakkaus...kuvattu hienosti runossasi!
todella kaunista... ihana, kokemuksen ääni puhuu..
Pidin tästä runosta heti ensilukemalta. :) Jotenkin sen teema tulee hienosti esiin ja juuri oikealla tavalla. Tyylisi kirjoittaa on muutenkin upea.