Merikirjasto

Haluan avata kirjan,

joka kaappaa minut toiseen aikaan

kuin maisemaan, joka tulee iholle eikä päästä irti

kuin johonkin, joka on tänään
yksin minun mutta lainassa

Vetää sisään hetken,
joka jättää keuhkoihin jäljen,

johon palata yöllä laiturilla,

kun jossain kaukana jokin pinnan alla asuva eliö

hipaisee pintaa, ilman että kukaan näkee

jokin mennyt hipaisee minua,

kuin tarkoituksetta käväisten iholla

ja siinä varpaiden alla keinuvaa, talven kesyttämät
jalkapohjat päivästä vielä lämmintä puuta vasten,

siinä minä kuulen sen tyhjenemisen äänen

ja muistan,

kun ei enää pystynyt

olemaan hengittämättä ulos,

mikä kaipaus