![KÀyttÀjÀn <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Oiva Utumaa kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-24116-1702768140.jpg?itok=LGs7tkB2 "KÀyttÀjÀn <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Oiva Utumaa kuva")
KevÀt saapui, kevÀt koitti,
valo tanssii hiuksillansa.
SÀteet pÀivÀn varjot voitti,
loivat sieluun lohtuansa.
PÀivÀnpaiste tunnelmainen,
alku uusi anna,
mustarastaan huilumainen,
laulu yhÀ kanna.
Paista pÀivÀ, kukkii kukat,
kevÀtlehdon vuokot,
pikkulinnun laulun mukaan,
maksettuina ruokot.
MetsÀn kÀki, kukka vÀki,
ÀÀnet kevÀÀn kiiri.
Nyt kun tuulee, niitÀ kuulee
lehdon seurapiiri.
TÀÀllÀ missÀ leppoisasti
suvituuli soittaa,
tÀÀllÀ missÀ aamuun asti
valonsÀde koittaa.
TykkÀÀn olla suomalainen,
suomalainen aito.
Onhan mulla siihen mainen,
katajainen taito.
Maassa jossa kevÀtlehtoon
saapuu kurkiaurat,
maassa jossa ajan ehtoon,
itket sekÀ naurat.
Maassa jossa sarastavat
aamut valon taikaa.
Maassa jota koristavat
neljÀ vuodenaikaa.
Koitti kevÀt, mieli hyvÀ,
tuomenkukan tuokioita.
KevÀtkeijun miete syvÀ,
kiiri ilmaan vainioilta.
PÀivÀnsÀde, lohdutusta
vielÀ hetki loista,
aurinkoista kimallusta
taivaankaaren toista.
Loru kevÀtlehdosta
(c) Oiva Utumaa
valo tanssii hiuksillansa.
SÀteet pÀivÀn varjot voitti,
loivat sieluun lohtuansa.
PÀivÀnpaiste tunnelmainen,
alku uusi anna,
mustarastaan huilumainen,
laulu yhÀ kanna.
Paista pÀivÀ, kukkii kukat,
kevÀtlehdon vuokot,
pikkulinnun laulun mukaan,
maksettuina ruokot.
MetsÀn kÀki, kukka vÀki,
ÀÀnet kevÀÀn kiiri.
Nyt kun tuulee, niitÀ kuulee
lehdon seurapiiri.
TÀÀllÀ missÀ leppoisasti
suvituuli soittaa,
tÀÀllÀ missÀ aamuun asti
valonsÀde koittaa.
TykkÀÀn olla suomalainen,
suomalainen aito.
Onhan mulla siihen mainen,
katajainen taito.
Maassa jossa kevÀtlehtoon
saapuu kurkiaurat,
maassa jossa ajan ehtoon,
itket sekÀ naurat.
Maassa jossa sarastavat
aamut valon taikaa.
Maassa jota koristavat
neljÀ vuodenaikaa.
Koitti kevÀt, mieli hyvÀ,
tuomenkukan tuokioita.
KevÀtkeijun miete syvÀ,
kiiri ilmaan vainioilta.
PÀivÀnsÀde, lohdutusta
vielÀ hetki loista,
aurinkoista kimallusta
taivaankaaren toista.
Loru kevÀtlehdosta
(c) Oiva Utumaa
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ihana, upea, esitÀ ja lue se ÀÀneen! Se on todella mahtava!
Sivut