Omenapuun kukilta,
aamuauringolta toukokuun,
noilta kellokukilta äitienpäivän.
Niityiltä vihreiltä,
tuulessa tuoksuvilta
tuomenkukilta
ja valolta ahkeran auringon.
Sen lyönneissä kaikuu,
kuisketta unelmien,
liplatusta laineiden
ja siiveniskut perhosen.
Sävelet rastaiden
ja suviöiden
pellavansininen pehmeys.
Siellä tuoksuu
kirjavilta unelmilta
ja kutsulta vapauden,
tunneilta toukokuun
ja merenkohinalta.
Niin, siis miltä
sen sisällä näyttää?
Jos oikein kauniisti kysyt,
niin saat sen tietää,
tuoksussa tuomien.
Sävelin sydämen
(c) Oiva Utumaa
aamuauringolta toukokuun,
noilta kellokukilta äitienpäivän.
Niityiltä vihreiltä,
tuulessa tuoksuvilta
tuomenkukilta
ja valolta ahkeran auringon.
Sen lyönneissä kaikuu,
kuisketta unelmien,
liplatusta laineiden
ja siiveniskut perhosen.
Sävelet rastaiden
ja suviöiden
pellavansininen pehmeys.
Siellä tuoksuu
kirjavilta unelmilta
ja kutsulta vapauden,
tunneilta toukokuun
ja merenkohinalta.
Niin, siis miltä
sen sisällä näyttää?
Jos oikein kauniisti kysyt,
niin saat sen tietää,
tuoksussa tuomien.
Sävelin sydämen
(c) Oiva Utumaa
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut