Taas lorvi torvi
käyrä mäyrä,
nuottiviivastolla,
siinä kohtaa missä
vielä joskus luki nolla.
Ja pomppi komppi,
korkealle
uimaan kuutamolla,
sinne missä yksin
ei saa tahtilajit olla.
Ja rumpu kumpu
rytmit soitti,
soolot suolaisesti.
Patarumpu puhui,
ihme että hermot kesti.
Niin jousi sousi
viulunkielen,
mutta ei kai sellot,
suloiset ne koskaan
sano, täytyy siirtää kellot.
Lento rento
(Konsonanssi resonanssi)
(c) Oiva Utumaa
käyrä mäyrä,
nuottiviivastolla,
siinä kohtaa missä
vielä joskus luki nolla.
Ja pomppi komppi,
korkealle
uimaan kuutamolla,
sinne missä yksin
ei saa tahtilajit olla.
Ja rumpu kumpu
rytmit soitti,
soolot suolaisesti.
Patarumpu puhui,
ihme että hermot kesti.
Niin jousi sousi
viulunkielen,
mutta ei kai sellot,
suloiset ne koskaan
sano, täytyy siirtää kellot.
Lento rento
(Konsonanssi resonanssi)
(c) Oiva Utumaa
cc
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut