Silmäkulmassa nykii,
Mutta ei tätä,
tunnen kun jotain muuttuu.
Muotoutuu,
uudeksi suoristautuu.
Muotoutuu,
uudeksi suoristautuu.
Joku nostaa päätä.
Selkää suoristaa.
Ei pysty edes suuttumaan,
näen vaan tyhjää.
näen vaan tyhjää.
Henki jumittuneena torveen,
kohisten väkisin sisään ja ulos.
Raivo tahtoo ulos,
kävelylle.
kävelylle.
Mutta ei tätä,
tää mun on pakko säästää.
Tuo kaunis verso,
Tuo kaunis verso,
joka on kytenyt mun koko elämän.
Se kuoriutuu kyllä,
hengitä.
hengitä.
Anna sen hypätä tämän yli.
Ei näitä juuria,
nämä on pyhät.
nämä on pyhät.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit