Nimetön

Ihan suoraan sanottua mietin että mitähän vittua,
Ja seuraavaksi tuli vähän itkua,
Molemmilla menee jälleen käämi
Hetken päästä kuuluu miesääni,
Se huutaa jotakin,
Jostakin,
Ehkä mun pitäisi kuunnella,
Mutta kun sullon jokin ihme kyky aina kaikkea muunnella,
Ja oon aivan varma kun avaan suuni,
On huuto älyttömän suuri,
Eikä yhteisymmärrys tai kompromissi ole sana tuttu,
Ihan uskomaton on tää meidän juttu,
Pian taas lähtee siihen että sormuksia heitetää,
Sen kunnon huudot aikaseksi keitetää,
Pian on puhelimet rikki,
Sitten sanotaan että tämä oli vika tikki,
Sen jälkeen toinen uhkailee,
Molemmat vaan tuskailee,
Toinen lähtee ovet paukkuen,
Ja toinen on ikkunassa jo huutamassa haukkuen,
Ja tämä sama toistuu koko ajan,
Ja siihen kyllästyä alan,
Niin ennalta arvattavaa tää homma jo,
Että tää koko sohjo,
Loppua vois,
Jos edes toinen sen toiselle sois,
Ei taideta osata enään,
Rinnakkain elää.