kumarassa
syksyä paossa
vaikkei se sillä katoa
tiedänhän sen
silti se lakaisee
hetkeksi alleen
vieläkin pienemmäksi
kurttuunkin rutistaen
mutta talven valo minut onneksi suoristaa
syksyä paossa
vaikkei se sillä katoa
tiedänhän sen
silti se lakaisee
hetkeksi alleen
vieläkin pienemmäksi
kurttuunkin rutistaen
mutta talven valo minut onneksi suoristaa
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
selkiinnyttää pitkän, pimeässä odottelun jälkeen
ja antaa toivon seuraavasta muutoksesta, keväästä
Kyllä se syksy saa menemään kumaraan jos se on synkän harmaan sateista,mutta ei aurinkoisina päivinä,herkkää kerrontaa,pidän.
siksi myös runoasi.