Kinnusen kanssa bussissa

Tie on tyhjä
linja-auto matelee
moottori tärisyttää runkoa

ahdistus säteilee ilmassa
ajatukset sumua
jäljellä kolma pysäkkiä

kolmen vuoden päästä
määränpäässä
juhlisimme meidän häissä

muistelen erästä runoa
Kinnunen kirjoitti
muistan ainoastaan alun

"Minua pelottaa
elää tätä
vitun elämää!"

viisaita sanoja mieheltä,
Turun Bukowskilta
luen lopun myöhemmin

ahdistus säteilee ilmassa
ajatukset sumua
jäljellä kaksi pysäkkiä