Metsä

Unenkaltaisissa hetkissä, joita minulla oli useita
vaelsimme lähimetsässä, selässämme vanhat reput täynnä eväitä ja kahvia. 

Lehdet olivat jo tippuneet, ilma haisi koiranpaskalle ja sateelle.

Hyppelehdit tottuneesti kiveltä toiselle, käännyit ja hoputit minua tulemaan nopeammin. Jalkani liukastelivat lehtien päällystämillä kivillä.

Retkemme jälkeen menen kuumaan ja niin pitkään suihkuun, kuin lämminvesivaraaja antaa myöden, haaveilin.
Suihkunraikkaana ja unisena tulen viereesi sängylle makoilemaan ja pyydän että kerrot taas satuja kaukomaista.

Havahdun yksinäisyyteen

Lehdet ovat puissa, ilma on raikkautta täynnä
et hyppele tai hoputa

Istahdan sammalkivelle
katson ylös
puiden lomasta purppura hehku hiljalleen vaimenee

Viimeisinä sanoinasi sanoit, että voisin tulla mukaan
voisimme elää kahdestaan
ainutalaatuisen kaunista elämäämme

Ja niin paljon kuin olisinkin halunnut
tiesit jo ennen kysymystäsi
ettei vaellustasi olisi minulle tarkoitettu