en minä odottaisi,
ja katoan näille kaduille
helpommin kuin on sopivaa.
tämä on tanssi.
askeleita ei ole opetettu
- älä epäröi. enkö maininnut nuoraa?
laske minuutteja,
niin haihdun ennen aikojani.
(esitys huipentuu siihen,
kun trapetsilla kädet lipeävät,
kliimaksina
sormien aavekosketus
kun ne ovat jo ilmaa.
ei milloinkaan.
emmekä me edes pitäneet (kiinni) toisistamme.
yleisö puhkeaa suosionosoituksiin.
sillä uhraukset--
sillä marttyyrit ovat poikkeuksetta kauniita.)
- sinä et saa minua kiinni.
- saan, tietenkin. ei se ole vaikeaa.
- minä pyydän.
en osannut lukea hiljaisuuttasi,
ymmärsin kyllä sen sisältävän sanoja,
mutta puhun aivan toista kieltä.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Pelottavaa. Tämä oli ensimmäinen runo, joka sai kylmän väreen kulkemaan pitkin kehoani. Se kertoo paljon. Runosi on upea. Kaunista kuvakieltä. Mukavaa rytmitystä. Lopetus kuin suoraan omasta päästäni. Sellainen mistä pidän. Kumarran ja rakastun sanoihisi.