Shakki

'Katso, kaunis sinä olet, armaani'

Viimeyönä oli hetki
jona kuningaskunta pidätti henkeään,

kuninkaan vaikerruksen hetki
joka ei kantautunut paperiseinänkään läpi,

ja rahvas
on rikkoutunut levy,

”kauan eläköön--, kauan eläköön--, kauan eläköön—
Jumala suojelkoon—”

Silloinkin jos heidän sanansa
eivät olisi niin tyhjiä että ne kaikuvat itsessään,

paikoissa joista ei löytynyt Ekho-rukasta
atomiakaan,

("Kaunis sinä olet, armaani", hänen henkäyksensä jäänne ilmassa,
"Kaunis olet ja olet sokea, Narkissos, armaani.")

vaikkeivät ne olisi näin tyhjiä,
eivät ne tavoittaisi häntä tänä yönä,

kun Kuningas (valkea kuin kesäaamut, kipu ja ensilumi)
on menettänyt tumman, yöhön kietoutuneen Kuningattarensa.

Kuolemassa (tämä on salaisuus ja sen voi vain kuiskata)
on hän kauniimpi,

kuolemassa on kuin ei häntä olisi ollutkaan,
ja hetkeä ennen kuin hän kuoli,
Kuningas, "kaunis sinä olet, armaani,

aivan liian kaunis."