Ikkunani takana sataa lintuja
ja valolla on kuumeiset silmät.
Siivet kaiuttavat sydämenlyöntejä,
raskaana niistä on ilma,
ja sitten vain kaiku,
tyhjyyden hellät kasvot ja lempeät kädet,
vain kaiku.
Lintuhäkissä nimeltään rintakehä
ei kukaan enää yritä lentää.
Kaiku,
ja ikkunani takana linnut satavat
taivaista.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hyviä kielikuvia. Tätä piti maistella moneen kertaan. Hieno lopetus. Pidin.
surullinen runo :/... mutta en oikein ymmärtänyt tämän runon sitä punaista lankaa niin sanotusti, mutta mie oonki mie... hienosti kirjotettu siltikin =)
hmm... aika nätti.
itseäni vähän ärsytti tuo toisto, tietenkin se oli idea, kun otsikkoa katsoo ja toisaalta se toimi. olen vähän kahden vaiheilla tässä.
pidän kuitenkin ihan mukavasti. kaunishan tämä on joka tapauksessa.
kiitos.
Kaihoisaa on, melkein kuulin tuon kaiun.
Olen pahoillani, etten nyt osaa kommentoida tätä rakentavammin, mutta runosi on todella vaikuttava. Tuli jotenkin tyhjä olo luettuani tämän.
Suosikkeihin menee ehdottomasti, hattua nostan myöskin.