Sillä kauneimmistakin päivistä
muistan vain
ihon tuoksun auringossa,
leikkivät askeleet
pysähtyneen
ajan
pakomatkalla
maailman äärissä
pyrähtelet
hymynaurua,
olemassaolon
raikkautta
enkä tiedä enää
mistä alan, päätyn
kumahtelet vuosisatojen
salaisuuksia ja minä vain
takerrun
yhteiseen seittiin
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit