Sieluni repaleinen
miettii mitä on rakkaus.
Miltä se tuntuu?
Onko se käsin kosketeltavaa?
Onko se perhosen siipien havinaa
vatsan pohjassa ?
Voiko sieluni enää rakastaa?
onko sieluni koskaan
rakastanut ?
Mistä tiedän kun rakastan ?
Miten erotan intohimon ja rakkauden ?
Sieluni kaipaa vastauksia
ja se tuli kuin kohtalon sanelemana,
”rakkaus ei ole sanoja
se on tekoja”
Nyt tiedän
olen rakastanut
rakkaus ei kuollut eroon,
mutta se hukkui
ruuhka vuosiimme.
Rakkaus jäi jalkoihimme
ja se poljettiin lähes näkymättömiin.
Rakkaus jäi märkänä läiskänä
kylmään asvalttiin.
Rakkaus lähti
minä jäin.
Etsimään vastauksia.
Rakkaus jäi,
minäkin lähdin.
Suljin oven takanani
vilkutan rakkaudelle.
Avaan tosien oven
uuteen maailmaan,
etsin uuden rakkauden
rakkauden joka laittaa minut
tekemään niitä tekoja mitä rakkaus on.
Muistot jää,
minä lähden.
ihan itseni tähden.
Sieluni repaleet saivat uudet
siivet.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
~hyvin kaunis on runosi, se puhuttelee
rakkauden tuomista tunteista koskettavasti~
Hieno,tunteikas runo
Koskettavaa runoa ja kipeää oivallusta. Pidin.
~hyvin kaunis on runosi, se puhuttelee
rakkauden tuomista tunteista koskettavasti~
Hieno,tunteikas runo
Koskettavaa runoa ja kipeää oivallusta. Pidin.